Omaishoidontuki ja tuen kriteerit valtakunnallisesti yhtenäisiksi koko Suomessa

Tein eduskunnalle toimenpidealoitteen, jotta omaishoidontuki ja tuen kriteerit saataisiin yhtenäiseksi koko Suomessa.

Tuoreen eurooppalaisen kyselytutkimuksen mukaan omaishoitajat ovat kokeneet, ettei heidän työtään ole arvostettu koronapandemian aikana niin paljon kuin terveydenhoidon ammattilaisten työpanosta. Koronapandemia myös leikkasi omaishoitajien palveluita.

Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman omaishoitajia

Omaishoitajat muodostavat merkittävän osan terveydenhuollostamme. Tällä hetkellä meillä on noin 60 000 omaishoitajaa, jotka säästävät yhteiskunnallemme valtavan summan vuodessa. Käytännössä omaishoidon vaihtoehto on useimmiten kunnallinen hoito. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole kunnille edullisempi. Omaishoidon tuki säästää kunnille vähintään 1,3 miljardia euroa vuoden 2013 hintatasossa vuodessa verrattuna muihin hoitomuotoihin.

Omaishoidontuen saajista 58 % on 65 vuotta täyttäneitä

Ilman omaishoitajia koko terveydenhuoltomme on vaarassa. Meillä ei ole hoitopaikkoja, henkilökuntaa tai rahaa hoitaa 60 000 omaishoidettavaa laitoksissa tai palveluasumisessa. Omaishoitajien työpanosta kiitellään useissa yhteyksissä, mutta konkreettisia tekoja ei juurikaan näy. Pahimmillaan käy niin, että omaishoitaja sinnittelee hoidettavansa kanssa kotona ilman rahallista tukea ja riittävää määrää palveluita. Siitä voi seurata, että omaishoitaja voi sairastua itse. Omaishoidontuen saajista 58 % on 65 vuotta täyttäneitä.

Kuntien välillä isoja eroja

Tällä hetkellä kunnat maksavat omaishoidon tukea ja määrittävät omaishoidontuen kriteereitä. Omaishoidontuen määrä ja kriteerit vaihtelevat huomattavasti eri kuntien välillä riippuen kunnan rahatilanteesta ja päättäjien tahtotilasta omaishoitoa kohtaan. Joissain kunnissa kriteerit on nostettu niin korkealle, ettei sopimuksia tehdä kuin vasta hyvin vaativassa hoidossa. Käytännön määrittely jää kuntien harteille, vaikka laissa säädetään tiettyjä minimejä.

Lokakuussa 2019 uutisoitiin, että monessa Itä- ja Pohjois-Suomen kunnassa omaishoidon tukeen varatut määrärahat loppuivat jo lokakuussa, eikä uusia hoitosopimuksia. Tämä tarkoitti, että vanhuksen, pitkäaikaissairaan tai vammaisen huoltaja tai läheinen ei pystynyt aloittamaan omaishoitajana, koska määrärahojen puutteessa uusia omaishoidon sopimuksia ei voinut enää tehdä. Hakemukset pyydettiin tekemään uudestaan seuraavana vuonna. Omaishoitaja ei voi oikein tehdä tässä tilanteessa muuta kuin yrittää kestää.

Joissain kunnissa ei ole loppuvuodesta myönnetty lainkaan omaishoidontukea, koska kunnalla on ollut omaishoitoon varatut määrärahat lopussa. Omaishoitaja kuitenkin hoitaa omaisensa, sai hän tukea tai ei.

Sote-uudistus aiheuttaa muutoksia omaishoidontukeen

Yhtenäistämistä tapahtuu muodostettavien hyvinvointialueiden sisällä. Kuitenkaan uudistus ei yhtenäistä omaishoitoa tasapuoliseksi koko Suomessa ja näin ollen omaishoidon asema ei ole tasapuolinen koko Suomessa.

Olisi ajankohtaista saada tuki tasapuolisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Vaikka hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa myös omaishoito, sen määrärahat ja kriteerien määritys siirtyvät alueille eli leveämmille hartioille, se ei silti takaa tasapuolisuutta koko maan laajuisesti. Tasapuolisuus taataan ainoastaan muuttamalla omaishoidon tuen määrä ja omaishoidon tuen saamisen kriteerit valtakunnalliseksi.