Hallitus on saanut usein paljon kritiikkiä tehdyistä päätöksistä. Osa on varmasti aiheellista. Hallitus on leikannut ja tulee leikkaamaan valtion menoja useamman miljardin edestä. Päämääränä on saada valtion hurja velkautumisvauhti pysähtymään. Velkaa otetaan vieläkin yli 5 miljardia vuodessa.

Kritiikin keskellä on syytä muistaa myös se, että kun on leikattu, vähävaraisia ja pienituloisia on myös muistettu. Esimerkiksi kaikkein pienituloisemmille tullaan kilpailukykysopimuksen toimeenpanon kautta kohdentamaan 68 miljoonaa euroa. Myös 135 miljoonan verokevennys on tulossa eläkeläisille.

Työllisyyttä vahvistetaan ansiotulojen verotusta keventämällä yli 500 miljoonalla eurolla. Tämän vuoden alussa pieni- ja keskituloisille tehtiin 450 miljoonan työtulovähennyksen korotus. Miljardin euron veronkevennykset tulevat valtaosin kohdistumaan pieni- ja keskituloisiin sekä eläkeläisiin.

Ruohonjuuritaso

Tosiasiassa suuret linjat valmistuvat hallituksen ministereiden kynästä. Kansanedustajat taasen pyrkivät vaikuttamaan siihen, että heidän päätöksissään oikeudenmukaisuus toteutuisi.

Suurten summien keskellä on syytä muistaa myös ruohonjuuritaso, jossa kolmassektori toimii. Nimittäin Suomessa ei taida olla montakaan kansanedustajaa, ministeriä tai jopa presidenttiä, joka ei olisi jossain vaiheessa osallistunut vähävaraisten joulujuhliin.

Kauniista sanoista huolimatta ruoka-aputyön toimijat eivät ole saaneet vähäosaisten auttamiseen juuri mitään tukea. Valtion tuke ei koskaan. Esimerkiksi Heikki Hurstin laupeuden työ on tämän todennut vuosi toisensa perään. Juhlapuheiden sijasta laupeuden toimijoiden työ tulee tunnistaa ja tunnustaa.

Valtionvarainvaliokunta päätti eduskunnan pienen jakovaran turvin ensi kertaa tukea myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien parissa työskenteleviä järjestöjä. 1,1 miljoonaa euroa ohjataan kolmannen sektorin ruoka-aputyön ja vähävaraisten perheiden lasten harrastusten tukemiseen. STM järjesti rahasta virallisen hakuprosessin. Päätös viime joulukuun rahojen jaosta valmistui tänään.

Ruoka-aputyöhön

Avustuksesta 765 000 kohdistuu ruoka-aputyöhön.

Suomessa on huimat reilu 300 eri toimijaa, jotka välittävät hävikkiruokaa hyväntekeväisyyteen. Lähestulkoon kaikki ruoka-aputyön toimijat toimivat täysin vapaaehtoisesti ilman palkkaa. Usein he vielä maksavat omasta kukkarostaan kuljetuksista aiheutuvia kustannuksia. Ruoka-aputoimijoita voikin hyvällä syyllä kutsua maamme laupeuden tekijöiksi.

Nyt saamansa tuen järjestöt panostavat suurimmaksi osaksi jakeluketjunsa kehittämiseen. Avustus siis suuntautuu lähinnä työn tarpeellisiin isoihin investointeihin ja työtä jatketaan vapaaehtoispohjalta. Muun muassa kylmäkuljetusajoneuvot ovat monelle toimijalle työn jatkumisen edellytys, sillä nykyaikaiset elintarviketurvallisuusvaatimukset on täytettävä.

Tavoitteena harrastus jokaiselle lapselle

Toinen hyväntekijöiden ryhmä löytyy urheiluseurojen keskuudesta. Tuhannet vanhemmat järjestävät lapsille harrastusmahdollisuuksia vapaaehtoistyön pohjalta. Kaikki lapset eivät kuitenkaan ole yhdenvertaisessa asemassa. Maassamme on tuhansia perheitä, joilla ei lasten harrastuksiin ole varaa.

Avustuksen toinen osa, 335 000 euroa, suunnataan vähävaraisten perheiden lasten harrastustoimintaan.

Yhteiskunnan tulisi mahdollistaa jokaiselle lapselle yksi mielekäs harrastus. Tämä on parasta lapsen osallistamista ikäistensä seuraan. Vaikutukset ulottuvat kauas. Liikuntaharrastus ehkäisee syrjäytymistä, tukee terveyttä ja tuo joillekin sen uuden, ehkä ainoan, kaverin.

Eduskunnan ruohonjuuritason järjestöjä kohtaan osoittama huomio on pientä monin kertaiseen tarpeeseen nähden. Tästä alusta on kuitenkin hyvä jatkaa, sillä yksikään hallitus ei ole aiemmin vastaavaan ryhtynyt.

Valtion ja jokaisen kunnan tulisi tukea heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia nykyistä enemmän. Paras ja edullisin tapa on vahvistaa paikallisten kolmannen sektorin toimijoiden työtä koko maassa. Tässä jos onnistumme, voimme konkreettisesti lieventää eriarvoisuutta, jota ikävä kyllä on jo aivan liiaksi asti.