Suomi on murroksessa. Valtiovarainministeriö ennustaa vuoden 2015 talouden kasvuksi 0,9 prosenttia, viennin kasvun jäädessä edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi. Tämän seurauksena työttömyysaste nousee, jos jäämme odottamaan, mitään ei tapahdu.

Mitä siis tulisi tehdä? Työllisyys nousee, kun 1) pk- ja mikroyritysten asemaa parannetaan, verotusta ja byrokratiaa leikataan, 2) panostetaan vientiin, erityisesti pk-yritysten osalta, 3) haetaan innovatiivisia ideoita yhdistämällä koulutus ja pk-yritykset. Olin yhteydessä useisiin pk-yrittäjiin, jotka kertoivat, että nykyinen hallituskausi on tehnyt yrittämisestä vaikeampaa ja vähemmän kannattavaa. Tämän tulee muuttua, tai yritystoiminta on vaarassa siirtyä pois Suomesta. Tällainen aikomus on jo nyt merkittävällä osalla yrityksistä. 

Miksi pk-yrittäjiä kannattaa kuunnella tarkasti? Koska vuosien 2001–2012 aikana työllisten määrä lisääntyi Suomessa noin 109 000 henkilöllä. Tästä lisäyksestä pk-yritysten osuus oli peräti 92,5 prosenttia.  Tulevatkin työpaikat löytyvät pk-yrityksistä. Suomen työllisyysaste oli joulukuussa 67,4 prosenttia, kun taas Ruotsin 74,4. Päästäksemme Ruotsin tasolle tarvitsisimme 100 000 uutta työpaikkaa. Mitä Ruotsi tekee eri tavoin kuin Suomi?

Ruotsissa 65 prosenttia kokonaisviennistä tapahtuu suurten yritysten kautta, sellaisten, joissa on yli 250 työntekijää. Suomessa suuryritysten osuus viennistä on 75 prosenttia. Ruotsissa mikro- eli alle 10 työntekijän yritysten vienti on kaksi kertaa suurempaa kuin Suomessa. Vielä pienempiä, eli alle viiden työntekijän, yrityksiä tarkastellessa vienti on naapurissa yli viisinkertainen. 

Meillä Suomessa suuret vientiyritykset vähentävät työntekijöitään jatkuvasti. Alle 10 hengen yritykset tuottavat jo 48 prosenttia kaikista työpaikoista. Kuitenkin valtio tukee ennen kaikkea suuria yrityksiä yhteisöveron alennuksen osuudella. Pk-yritykset olisivat ketteriä ja nopeita etenemään, mutta heillä ei ole kassavirtaa, rahoitusta eikä riskinottokykyä viennissä. Valtio painaa yritystoiminnan jarrua, vaikka pitäisi painaa kaasua.

Pk-yrityksiä tulisi tukea yhteistyöhön yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Yrittäjämyönteisillä, koulutukseen liittyvillä hankkeilla voitaisiin testata ja jalostaa olemassa olevia ideoita ja keksintöjä, ja näin avata maallemme menestystä maailmanmarkkinoilla. Suomen lain mukaan yliopistojen tehtävänä on kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Voisiko isänmaan palveleminen laajentua myös sen taloudellisen kasvun edellytysten parantamiseen? Vuonna 2013 ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 14 600 ja alempia korkeakoulututkintoja 13 200. Tohtoreita valmistui 1700. Kannattavia hankkeita syntyy, kun yrittäjien ja koulutussektorin intressit yhdistyvät.

Uudet valtiopäivät ovat nurkan takana. Yksin ministerit eivät Suomen vientiä pelasta. Mitä, jos ensi hallituskaudella ei tehtäisi perinteisiä valikuntamatkoja juurikaan, vaan kansanedustajat yksin tai pareittain  veisivät pk-yrittäjiä esimerkiksi Kiinaan vienninedistämismatkoille? Jokaisen pitäisi tähän kyetä ja jokaisella pitäisi olla tällaiseen halua. Kansanedustajalla on useissa maissa tarvittavaa arvovaltaa ja merkittävä rooli ovien avaajana ja tätä tulisi paremmin hyödyntää.

Itse aloitin vienninedistämismatkat jo tällä vaalikaudella, ja kokemus on ollut hyvä. Olen huomannut, että esimerkiksi Ruotsin tai Iso-Britannian yrityksillä on aivan erilainen riskinottokyky ja reaktionopeus kuin meillä. Heidän viennin edistämistä ja riskinottoa tuetaan myös paremmin kuin Suomessa.

Innovatiivisuutta Ja rohkeutta tarvitaan, mutta ollaanko siihen valmiita jää nähtäväksi.