Perussuomalaiset ovat demokratian ja kansalaisaloitteiden kannalla, ja ajamme niiden kunnollista käsittelyä valiokunnissa. Sivistysvaliokunnassa kansalaisaloite ruotsin kielen valinnaisuudesta ei saanut ennakkoasenteita muuttumaan. Tosiasioiden avoimen arvioinnin sijaan käsittely muuttui asemasodaksi.

Valiokunta korosti mietinnössään ruotsin kielen yhteiskunnallista, historiallista sekä sivistyksellistä ulottuvuutta, ja sitä, että valiokunnan mielestä molempia kansalliskieliä koskevat perustaidot kuuluvat yleissivistykseen. Tämä ei pohjaudu tosiasioihin, sillä ruotsin kieli ei ole Suomen yhteiskunnallisen tai koulutuksellisen sivistyksen pohja eikä peruspilari.

Pakkoruotsista luopuminen ajaa yksilön ja yhteiskunnan kokonaisetua. Jokaisella tulee olla oikeus valita, mitä kieltä hän haluaa opiskella. Vapaa valinta lisää aina motivaatiota, ja tulee sitä kautta vaikuttamaan kansamme koulutustasoon ja taloudelliseen menestykseen. Viennin edistämiseksi ja talouden kohenemiseksi tarvitsemme monipuolista kielitaitoa kasvavilla maailmanmarkkinoilla. Ruotsin kieli ei siihen riitä, eikä se ole välttämätöntä muiden kielten opiskelussa, kuten on väitetty.

Perussuomalaiset olivat sivistysvaliokunnassa ainoita jotka esittivät ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuuteen pyrkivän kansalaisaloitteen hyväksymistä. Juuri päättyneessä täysistunnossa myös esitimme kansalaisaloitteen hyväksymistä. Olisikin luullut, että lehteri olisi täyttynyt toimittajista puheita seuraamaan. Onhan eduskunnassa töissä toista sataa akkreditoitua toimittajaa. Kuin yhdestä sopimuksesta kyselytunnin jälkeen lehteri tyhjeni aika nopeasti. Vain Iltalehden toimittaja istui oksallaan keskustelua seuraamassa. Yleisradio vaikeni kansalaisaloitteesta täysin, eikä uutisia muualtakaan juuri löydy. Uutisten vähyydestä päätellen, kansan halutaan unohtavan vapaaehtoisen ruotsinkielen opiskeluvaatimus yhdessä yössä. Tätä on demokratia. Vaietaan epämieluisasta kansalaisaloitteesta ja mieluisaksi katsottuja korotetaan yli äyräiden.

Huomenna eduskunta äänestää kansalaisaloitteesta. Vaikka äänestys ei johtaisi kansalaisaloitteen hyväksymiseen, yksi asia on varma. Ensimmäinen merkittävä askel vapaaehtoiseen ruotsikielen opiskeluksi on otettu. Vaikka muutos veisi vuosikymmenen tai enemmän, asia tulee muuttumaan. Sen todistaa gallupit, joiden mukaan jopa 74 prosenttia suomenkielisistä muutosta haluaa.