Tuulivoimala=ongelmajätevoimala?
Vihreästä kierrätysunelmasta vihreään toksiseen painajaiseen …
Nykyään tuulivoimaloiden purkukuluihin on varattu 0,2 senttiä/kWh. Osoitan seuraavassa saksalaisen ja yhdysvaltalaisen tiedon perusteella tuulivoimaloiden purku/kierrätyskulut 7-kertaisesti alimitoitetuiksi: tuulivoimalateollisuus esittää purku/kierrätyskuluarvioksi 0,2 senttiä; todellinen purku/kierrätyskuluvaraus tulisi olla 1,4 senttiä/kWh.
Liberaalit poliitikot ja tietyt intressiryhmät antavat erikoisesti uusiutuvan energian osalta vapaalipun mm. jälkikulujen osalta. Paitsi, että energiasta maksetaan paljon (syöttötariffi kallistaa energiaa) myös tuotantorakenteiden (itse tuulimyllyt) ja muun infran osalta (esim. tuulivoimaloiden kantaverkkoon yhdistävät kaapelirakenteet syvällä maaperässä) kuluarviot esitetään hyvin konservatiivisina/ylioptimistisina. Lopputulema on, että kansalaiset joutuvat maksamaan enemmän energiastaan ja sen lisäksi maksamaan ympäristöstä.
Saksalaisten tutkimusten mukaan seuraavien vuosien aikana purettavista tuulivoimaloista muodostuu vuositasolla keskimäärin 50000 tonnia vaikeasti kierrätettävää GRP-jätettä, huippuvuonna 2030 luvulla vuosittainen GRP-jätemäärä nousee jopa 70000 tonniin. Yhtä tuulivoimalaa kohden muodostuu keskimäärin noin 20 tonnia vaikeasti kierrätettävää jätettä. Vuonna 2020 tuulivoimatuki loppuu 5700 saksalainen tuulivoimalan osalta.
Saksalaisten viranomaisten mukaan kuitulujitetun muovin purkaminen ja kierrättäminen vastaa riskiltään asbestin tasoista terveysriskiä. Saksalaisten viranomaisten tutkimuksissa kierrätysjätteen ’käsittely kohtuullisin taloudellisin kustannuksin on tuskin mahdollista’.
Saksalaisten tutkimusten mukaan noin vuodesta 2025 alkaen tuulivoimaloiden purkamisessa on merkittävä rahoitusvaje, joka vuosi vuodelta pahenee. Saksan liittovaltion ympäristöministeriö vaatii jo toimenpiteitä rahoitusvajeiden korjaamiseksi.
Seuraavassa osiossa osoitan purku- ja kierrätysvarausten riittämättömyyden nykyisellä kustannusmallilla. Ilman massiivisia kierrätyskuluihin kohdistuvia tukia, tuulivoimala yritykset tullaan ajamaan konkurssiin, jolloin jälkityö jää yhteiskunnan tehtäväksi.
Seuraavassa käsitellään kokemuksia Saksan ja Yhdysvaltojen Iowan saatuja kokemuksia tuulivoimaloiden lapojen, turbiinien, runkojen ja perustuksien kierrätyskuluista.
LAPOJEN JA TURBIINIEN HÄVITYS
Yhdysvaltojen Minnesotan kokemusten mukaan yhden turbiinin esimerkiksi Xcel Energyn ja Chippanewan tuulivoimalaprojektien kokemusten mukaan turbiinien kierrätyskulut vaihtelivat 532000-410000 dollarin välillä (483000-373000 euron). Nämä arviot konservatiivisia. Kierrätyskulut muodostuvat toksisesta muovista ja lasikuidusta rakennetuista lavoista (paino 10-15 tonnia), öljystä, liukasteista, metalleista, tornin lasikuidusta ja 400-500 kuutiometristä (m3) teräksellä vahvistettua betonia perustuksissa.
Saksassa yksistään vuonna 2020 yhteensä 5700 turbiinia (nimellisteho 4500 MW=>nimellinen roottoriteho) jää tukien ulkopuolelle. ( https://www.bazonline.ch/ausland/europa/abbruchstimmung-in-deutschland/story/18862585 ) . Turbiinien kierrätyskulut yhdysvaltalaisilla valuutta korjatulla kustannuksella yhteensä 2753100000 euroa (2,7531 miljardia euroa). Näiden turbiininen vuosittainen sähkötuotanto Saksan keskimääräisellä käyttö prosentilla (10% ) on noin 39 420 000 MWh= 39 429 000 000 kWh/vuosi. (Kierrätyskulut 2,7531 miljardia)/( vuosisähkötuotanto )/10 vuodenkäyttöikä=0,007 e/kWh.
Purkukuluihin on tällä hetkellä keskimäärin varattu 0,2 senttiä/kWh (alla oleva viite). Oletusarvona tällöin käyttöiälle on 20 vuotta tai enemmän, yleisesti 30 vuoteen saakka. http://www.prizz.fi/sites/default/files/asiakaskuvat/Julkaisut/Tuulivoimaloiden%20huoltokäytännöt%20Saksassa.pdf
Näiden lukujen valossa taloudellinen yhtälö vaatii julkisen vallan 250% tukea kierrätyskuluihin!
PERUSTUKSIEN HÄVITTÄMINEN/KIERRÄTTÄMINEN:
Perustuksien kierrättäminen. Normaalisti saksalaisissa laskelmissa on oletettu poistettavan tuulivoimalan perustuksien hävittämisen koskevan rakenteita, jotka ulottuvat korkeintaan noin 1-2 metrin syvyyteen. Loput perustuksista on ollut tarkoitus kätkeä peitetyn maan alle. Saksalaisissa tuulivoimaloissa ankkuriperustus yltää jopa 20 metrin syvyyteen. Massaa perustuksissa noin 3000 tonnia. Näiden perustuksien poisto kulut Saksassa arviolta useissa sadoissa tuhansissa euroissa. Tätä ankkuroinnin hävittämistä ei yleensä ole otettu huomioon kierrätys laskelmissa. https://stopthesethings.com/2018/05/10/green-energys-poisonous-legacy-millions-of-toxic-turbine-blades-destined-for-african-landfills/
Jos lasketaan perustuksien hävittämis- ja kierrättämis kulut esimerkiksi 400000 euron turbiinikohtaisella kululla, saadaan tuotettua kWh:a kohti kuluksi noin 0,007e/kWh eli 0,7 senttiä/kWh.
Tätä taustaa vasten perustusten purku suoritetaan luonnollisesti yhteiskunnan varoista.
SÄHKÖJOHDOT MAAPERÄSSÄ
Lisäksi valtakunnan kantaverkkoon yhdistävät kaapelit on poistettu maaperästä, mikäli voi olettaa niiden aiheuttavan turvallisuus riskin tai haittaavan maa-alueen käyttöä jälkikäteen. Yhdysvaltalaisissa tuulivoimala-alueilla yli 1,2 metrin syvyydessä olevat kaapelit jätetään paikoilleen. Tätä osuutta yllä olevassa laskelmassa ei otettu huomioon.
YHTEENVETO
Edellä lasketun perusteella turbiinien osalta kierrätys/hävitys-kustannus nykytiedon perusteella luokkaa 0,7 senttiä/kWh. Turbiinin perustusten kierrätys/hävityskustannus jopa 0,7senttiä/kWh. Joten nykyiseen tuulivoimala teollisuuden 0,2 senttiä/kWh kierrätys maksuihin tarvitaan konservatiivisella arviolla 7 kertainen korotus.
Tuulivoimala teollisuuden käytännön kierrätys menetelmiä lapojen osalta voitte käydä tarkastelemassa oheisen linkin takaa https://stopthesethings.com/2019/09/27/green-energys-toxic-legacy-millions-of-wind-turbine-blades-destined-for-landfills/….. Sioux Falls ei enää suostu vastaanottamaan tuulimyllyjen siivekkeitä. Onko roottirien seuraava osoite Afrikka?
Tekstin aiheet:
Niinpä, ja rakentaminen kuinka paljon hiiltä kuluu?
Globally, it takes about half a tonne of coal to make a tonne of steel. Add another 25 tonnes of coal for making the cement and you’re talking 150 tonnes of coal per turbine. Now if we are to build 350,000 wind turbines a year (or a smaller number of bigger ones), just to keep up with increasing energy demand, that will require 50 million tonnes of coal a year. That’s about half the EU’s hard coal–mining output.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
If wind turbines were to supply all of that growth but no more, how many would need to be built each year? The answer is nearly 350,000, since a two-megawatt turbine can produce about 0.005 terawatt-hours per annum. That’s one-and-a-half times as many as have been built in the world since governments started pouring consumer funds into this so-called industry in the early 2000s.
At a density of, very roughly, 50 acres per megawatt, typical for wind farms, that many turbines would require a land area [half the size of] the British Isles, including Ireland. Every year. If we kept this up for 50 years, we would have covered every square mile of a land area [half] the size of Russia with wind farms. Remember, this would be just to fulfil the new demand for energy, not to displace the vast existing supply of energy from fossil fuels, which currently supply 80 per cent of global energy needs. http://www.rationaloptimist.com/blog/wind-still-making-zero-energy/
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Aurinko ja tuuli – ne ovat tulevaisuuden energialähteet pääsääntöisesti.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Aurinkoenergian varastointi on edelleen ongelma, mitä se sitten tulevaisuudessa on, niin eri asia. Sama koskee tuulivoimaa, joka on mieluummin häiriö verkossa, kuin hyöty, esim. ydinvoiman yhteydessä.
Mikäli maapallolla olisi yhteen liitetty kaapeli, johon syötettäisiin kaikkina vuorokauden aikoina, talvet ja kesät sähköä, tilanne olisi myös toinen, tulevaisuutta sekin?
Ongelma tulee nykysysteemissä vastaan siinä, että pohjoinen pallonpuolisko on matkalla pidempiin talviin ja kaamosaikaan, joka johtuu perihelikiertymästä.
Aurinkoenergia ja tuulivoimat ovat mieliä herättäviä energioita. Kun tuulee, jokaisella tulee mieleen, mitenkähän tuon energian saisi talteen, ja sama koskee salamoita jne. Pakkasilla varsinkin tuulee harvoin, ja ollaan työntämässä töpseliä valtakunnan verkkoon. Norjalla mm. on vuoristoa, joissa vesivoima on tasaisempaa, ja öljyä, sitä riittää.
Fossiilisia muodostuu lisää koko ajan lisää…
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tekniikka kehittyy jatkuvasti.
Aurinko ja aurinkopaneelit, kohta joka talon katolla.
Tuulivoiman käyttö vaatii vielä säätämistä, mutta siinä on tulevaisuusvoimaa.
Mistään ei tule niin suuria jäteongelmia ja vaaroja kuin ydinvoimasta.
Tsernobyl Ukrainassa, Japanin ydinonnettomuudet,
kuinka monista ydinonnettomuuksista ei edes ole ilmoitettu?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kyllä se tekniikka kehittyy, kuten vanheneekin. Sadat miljoonat aurinkopaneelit voivat vanheta yhdessä yössä, kun ne jo kielletään, muistaen ”säästölamput”. Keskitetty energiantuotanto on aina edullisempi ratkaisu tiheämmin asutuilla alueilla. Syrjemmällä aurinkopaneeleita ja tuulivoimaa on käytetty iät ja ajat, ja koko maapallon lämmitys on aurinkovoimalla, ja tuulet kuljettivat aikoinaan laivojakin, tosin höyryvoima tuli väliin, ihan vain aikataulu syistä. Tuulta on käytetty mm. myllyissä satoja vuosia, että ei se nyt niin uutta ja hyvää ole. Kaikki kehittyy, totta kai, häkäpöntötkin olivat ihan hyvä aikansa ratkaisu. Ihminen varmasti käyttää mitä tahansa riittävää ja lompakolle sopivaa energiaa, mutta autoja ei viellä esim. ole paljoa aurinkovoimalla liikkuvia, kun se akkuperkele. Pitää nyt vaan jaksaa odotella, että ne akut ovat kestävällä pohjalla, eikä räjähtele, kuten latauspisteitä on myös kaduilla, eikä vain kauppahallien kellareissa. Julkinen liikenne ensin kuntoon.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Entä tuulivoimaloitten lintu ja lepakkokuolemat ikimetsien raivaaminen saksassa, kuinkahan monta valaiden rantatumista kuinka monta mistä ei edes ilmoiteta?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Pitä pikkuisen lisätä edelliseen, kun siis fossiilisia muodostuu koko ajan lisää, on ymmärrettävä miten. Systeemi on varsin yksinkertainen. Sadeveden mukana mantereiden pohjavesiin valuvasta hiilidioksidista hiili pelkistyy, ja kiteytyy jatkuvassa prosessissa, kun veden happi kelpaa maankuoren raudalle, joka on kuoren toiseksi yleisin alkuaine. Vedestä tuossa prosessissa vapautuva vety muodostaa maakaasua, ja osin hiilivety-yhdisteitä, maa-eli vuoriöljyä. Nuo vetyhdisteet jäävät vedenpaineen vangiksi syvälle maankuoreen, kuten merenpohjan sedimentteihin. Samoin metaanit jäävät syvänmeren alueella sedimentteihin, joista maakaasua voidaan kerätä käyttöön. Mantereilta löytyy yhä jättimäisiä öljyvaroja, joiden sijaintia en tässä kommentoi, mutta sopii hyvin nykyisten öljyrikkaiden alueiden kaltaisiksi. Indikaattorina toimii hyvin ************ ja satelliitti toimii hyvin apuvälineenä. Mitä sitten löytyykään merenpohjista jo valmista öljyä, ihminen tuskin koskaan sitä loppumaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hieman naivia ajatella että päästään eroon fossiilisista. BP vuosiraportin mukaan sivu 9, 2017 fossiilisten kulutus n 11500 Mtoe (million tonnes of oil equivalent), 2018 n 11800. Eli jos maailma aikoo korvata fossiiliset 2050 mennessä eli noin 1 Mtoe päivässä esim ydinvoimalla tarvitaan rakentaa yksi 1,5Gw ydinvoimala joka päivä 30 vuoden ajan, jos y.voima ei kelpaa, aurinko vaatii n. 3 milj panelia jotta saadaan 1 Gw eli 35 000 000 000 kpl aurinko paneleita korvataksemme nykyisen kulutuksen, tuulivoimaloita n 430 kpl /päivä vuoteen 2050 (R.Pielke Jr)
https://www.bp.com/content/dam/bp/business-sites/en/global/corporate/pdfs/energy-economics/statistical-review/bp-stats-review-2019-full-report.pdf
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Öljyä ja hiiltä muodostuu koko ajan lisää. Mm. Iranin uusi suuri öljylöytö. Öljyn sijainti on kuitenkin varsin helppo paikallistaa satelliiteista, joista voi nähdä tälläkin hetkellä lukuisia uusia öljyalueita. Uusia alueita on mm. Saharassa, itäisellä Venäjällä ja Kiinassa, kuten USA:n länsirannikolla. Varsinkin Saharasta voisi löytyä enemmän öljyä, mitä ihmiskunta on koskaan käyttänyt. Varsinkin öljyä on käytettävä, koska sitä muodostuu koko ajan lisää, ja lähteet vuotavat sekä pohjavesiin ja meriin. Öljyn käyttö on siis oikeastaan ekoteko, mutta myös hiiltä on saatava kiertoon, sen pakkautuessa merien sedimentteihin ja mantereille sekä öljyyn, maakaasuun ja öljyksi. Se on luonnollista, että mm. autojen kehitys on pienentää kulutusta, hinta ja kulutus käyvät käsi kädessä. Öljypitoiset alueet mantereilla on helppo paikantaa satelliiteista sen muodostaessa oman spektrinsä, joka on peräisin öljyn muodostumisprosesseita.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Laskekaapa paljon tuulivoimala käyttää Dieseliä elinkaarensa n. 20 v aikana rakennus,käyttö ,huolto ja purku …. pitää muistaa että jokaiselle myllylle jonka sähköntuotanto on aivan naurettavaa luokkaa on tehty tiet jotka aurataan talvella jokapäivä ja sadat ellei tuhannet huoltoautot ajaa ristiin rastiin pitkin Suomea myllyjä valvoessaan.
Tämä on hullua ja järjenköyhää hommaa ja täysin kannatamatonta joka toimii vain ja ainostaan yhteiskunnan tukirahan avulla !
siis (VALTIONVELALLA ) jotka jää jälkipolville kuten noiden paskojen ja jätteiden siivous.
Tuulivoimala on laillistettu ympäristörikos !
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Eikö purettavaksi määrättyjen tuulivoimaloiden perustuksia voida käyttää uusien voimaloiden perustuksina? Kaapeloinnit, ym. ovat valmiina, siihen vaan uusi tuulivoimala vanhan tilalle. Kaapeleiden käyttöikä on taatusti paljon pidempi kuin noiden purettavaksi määrättyjen tuulivoimaloiden. Kyseisten laitteiden tekniikka on kehittynyt, nykyiset ovat aivan eri asia, kuin nuo vanhat purettavaksi määrätyt.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Luonnollisesti noita perustuksia voidaan käyttää jopa useamman uudemman voimalan alustana, riippuen siitä, miten sen raudoitus esim. on reagoinut rannikon suolaisiin tuuliin tai pohjaveteen ja jatkuvaan tärinään. Ongelmat tuulivoima pätkätyöläisenä eivät katoa mihinkään. Kanarialla merkille pantavaa on näiden ”siipirikkojen” määrä, eikä niitä tunnuta korjattavan? Liekö sitten halvempaa laittaa uusi tilalle, ja katot ovat kauttaaltaan erilaisten auronpaneeleiden peitossa. Sillä ei niinkään ole merkitystä, mitä nämä voimalat tuottavat, vaan se, että ne seisovat suurimman osan ajasta, ja silloin kuormitetaan vaikeammin säädeltäviä suurempia energianstuotanto yksiköitä. Sekä tuuli- että aurinkovoimat ovat ns. matalaenergia ratkaisuja, joita olisi pystyttävä varastoimaan tavalla tai toisella, ja tämän päivän tekniikka on perinteisesti pumpata vaikka vettä takaisin ylempiin vesitöihin ym. tehohäviöitä. Voitaisiin myös louhia jättimäisiä ilmavarastoja, ja turbiineista energiaa ulos.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suo siellä, vetelä täällä. Lapsellista tekopyhää pähkäilyä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti