Onko Venäjän kaasu vienyt EU:n hampaat?
Laajeneeko Venäjän ja Ukrainan kriisi Krimistä uudeksi kylmäksi sodaksi Eurooppaan? Jos näin käy, on paljon mainostettu EU-jäsenmaiden turvatakuu mennyttä. EU:n tuoma turvatakuu oli yksi ratkaisevista tekijöistä, kun suomalaiset äänestyvät EU-jäsenyyden puolesta.
EU:n ulkoministerit ovat eripuraisia siitä, kuinka järeisiin painostustoimiin EU:n on ryhdyttävä Venäjää vastaan. Baltian maat haluavat mitata nyt heille EU-jäsenyyden kautta luvatun turvatakuun toimivuuden.
Kysymyksessä on koko EU:n uskottavuus. Mikäli Ukrainan kriisi syttyy sodaksi, sortuu viimeinenkin EU-jäsenyyden perustana ollut pilari. EU ei ole tuonut sitä taloudellista vakautta ja sosiaalista hyvinvointia mitä jäsenyyden myötä luvattiin. Uhkarainan kriisi on paljastamassa kansalaisille EU:n olevan pelkkä byrokraattien luoma hallintohimmeli.
Miksi EU ei ole ryhtynyt järeämpiin painostustoimiin – kuin viisumineuvottelujen keskeyttämiseen – Venäjää kohtaan?
Saa mitä tilaa. Saksan vihreät pakottivat hallituksen luopumaan ydinvoiman lisärakentamisesta ja asteittain myös käynnissä olevista ydinvoimaloista. Saksa energiahuolto turvautuu nyt Venäjän kaasuun. Tästä johtuen koko EU on nyt hampaaton Ukrainan kriisissä.
Nyt pitäisi Suomessakin ymmärtää, kuinka tärkeää – jopa maan turvallisuudenkin kannalta – 100 % energiatuotannon omavaraisuus on
Tekstin aiheet:
Osallistu keskusteluun!
0 kommenttia