Monella on mielestäni harhaluulo, että sote on tullessansa kaikkivoipainen, joka poistaa jonot sekä parantaa palvelun (onko siinä ollut ongelmaa?). Väitän, että ei todellisuudessa mene niin. SOTE todennäköisesti nostaa asiakasmaksuja ja toiseksi mihin se jono sieltä häviäisi? Sopimuksissa määritellään aivan varmasti missä (kohtuullisessa) ajassa henkilön tulee päästä lääkärille ja yksityisellä toimijalla kyse on luonnollisesti rahasta. Ei sinne palkata lääkäreitä niin paljon, että persaukiset ihmiset pääsevät lääkärille seuraavana päivänä valittamaan vaivoistaan. “Julkisessa” (on se tuotettu sitten julkisen tai yksityisen toimijan taholta) terveydenhuollossa ei tulevaisuudessakaan palvelut tule olemaan samaa tasoa mitä työterveyshuollossa tai rahalla saatavissa olevissa yksityisissä palveluissa. Tulevaisuudessakin työntekijät halutaan nopeasti takaisin sorvin ääreen tuottamaan ja toisaalta rahalla saat edelleenkin jonot ohittavaa, nopeaa hoitoa. Toki se maksaa enemmän, koska KELA ei enään korvaa “yksityisellä” käyntiä.

Fakta on, että iso osa terveyspalveluja käyttävistä ihmisistä ei ole yhteiskunnan kannalta tuottavia. Ennemminkin kuluttavia menoeriä.

Suomi ottaa vielä syntymättömien sukupolvien taskusta rahaa, jotta saadaan edes nykyisen tasoiset palvelut tarjottua kansalaisille ja osin laittomasti maassaoleville. Siitä huolimatta monet toivovat, että niiden tulevien sukupolvien taskuista otettaisiin vielä enemmän, koska halutaan enemmän, parempaa ja entistä useammalle. Kannattaisi muistaa, että ne tulevat sukupolvet ovat joskus hoitamassa (meitä) vanhuksina ja maksamassa meidän/näiden menoja? Mitä luulette, että tykkäävät kun näiden vielä nykyään syntymättömien sukupolvien tulevaisuus on tuhlattu ja kulutettu? Jäljelle on jäänyt vain velat. En itse ainakaan pitäisi siitä ajatuksesta, että kelpaan tekemään työtä ja maksamaan veroja sekä laskuja, mutta en nauttimaan työn hedelmistä. Ainiin, 80-luvulla syntyneillehän on jo osittain käynyt/käymässä niin. Eläkkeet eivät todellakaan tule olemaan samassa suhteessa maksettuihin eläkemaksuihin (mitä nykyisin) vaan niistä leikataan aika roisilla kädellä, elinaikaindeksin nimellä. Samainen sukupolvi on työllistynyt miten on työllistynyt, joten palkat ja eläkekertymät ovat ylipäätään pienet.

SOTE onkin mielestäni valtion valioluokan kusetus. Kusetus, jossa veronmaksajien, verottamalla kerättyä rahaa halutaan siirtää ennätysmäärä, ennätysnopeudella yksityisille toimijoille. SOTE:sta on tulossa lypsylehmä, jota ei tulevaisuudessa saada hengiltä vaikka maito maistuisi pahalta tai se ei enään edes lypsäisi. Vanhaan ei ole paluuta. Kuten ei ole ollut sähköverkkopuolellakaan, vaikka jokainen suomalainen, poliitikkoja ja virkamiehiä myöten tietää, että homma kustiin vahvasti kintuille. Kuluttajan maksaessa loputtomia korotuksia sähkölaskussaan, voimatta tehdä asialle muuta, kuin muuttamalla ulkomaille tai laittamalla pihalleen omaa energiantuotantoa. Samoin saattaa käydä SOTE:n kanssakin; kilpailun puuttuessa ja palveluiden keskittyessä on suuri riski, että ulkomaalaiset terveyspalveluja tarjoavat suuryritykset kuorivat kermat maidon päältä ja jättävät muut juomaan tiskivettä.

Tällaisissa muutoksissa kiire on varmin keino sotkea asiat. Kärsijinä ei ole yritykset jotka tulevat saamaan kyllä rahansa, vaan veronmaksajat, jotka maksavat virheet. Silloin on hyvä jos selviää rahalla eikä epäonnistumisista makseta ihmishengillä. Kiire on jotenkin korostunut nykyisen hallituksen kaikessa tekemisessä. Paljon on jouduttu uudelleen valmistelemaan ja aika usein tuntuu, että riskiarviot on jääneet tekemättä. Kokoomuksen kannan ja kiireen ymmärrän, koska jos SOTE:a ei nyt viedä maaliin ja seuraavan hallituksen kokoonpano on jokin muu kuin nykyinen, niin riskinä on, että yksityiset yritykset eivät pääsekään samassa mittakaavassa käsiksi verovaroihin. Keskustaa on vaikea ymmärtää, koska keskusta on uudistuksessa suurin hävijä. Iskeehän SOTE pahimmin maaseudulle mikäli se toteutetaan nykyisenkaltaisesti. Maaseudun palvelut karkaavat väistämättä kaupunkeihin ja väestökeskittymiin. Tai sitten maaseutu joutuu pärjäämään ns. julkisella palvelutuotannolla, joka ei ole yrityksille kannattavaa. Yritysten tehdessä voittoa kaupungeissa.