Maahanmuuton kustannustarkastelun ns. epäsuorien kustannusten -kategoriaan tulee ottaa jollain tasolla huomioon myös sairauksien ja erityisesti tartuntatautiesiintyvyyden kasvu ja sen vaikutukset Suomen terveydenhuollossa nyt ja tulevaisuudessa. Osa näistä piileviä ja ei pelkästään sairauksien luonteesta johtuen, vaan yksinkertaisesti siitä syystä, että maahantulijoita ”katoaa” teille tietämättömille turvapaikkapäätösprosessin eri vaiheissa. Tämä tekijä on todella suuri riski muulle väestölle. ”Kadonneista” on muitakin riskejä, mutta niitä en nyt tässä lähde erittelemään.

Eksoottisten tartuntatautien esiintyvyys kasvussa

Eksoottisia ja osalle nuoremman polven lääkäreille vieraita diagnosoitavia sairauksia on jo nyt esiintynyt myös täällä meillä Suomessa. Osa näistä sairauksista on saatu häviämään jo aikoja sitten ja osa näistä on todella vaikeasti hoidettavia lääkeresistenssistä johtuen.

Euroopassa ainakin näiden sairauksien esiintyvyyksien suhteen on havaittu piikki sitten vuoden 2015 jälkeen: Sidekalvontulehdukset, botulismi, vesirokko, kolera, kryptosporidioosi, denguekuume, ekinokokkoosi, E. coli, giardiaasi, hantavirus, hepatiitti, verenvuotokuume, HIV / AIDS, lepra, malaria, tuhkarokko, aivokalvontulehdus, sikotauti, pikkulavantauti, vihurirokko, punatauti, kuppa, toksoplasmoosi, trikinoosi, tuberkuloosi, jänisrutto, pilkkukuume ja hinkuyskä.

Ratkaisuehdotukseni

EU:n päätöksentekokyvyn ketteryys on jo nähty näiden asioiden suhteen olevan vähäistä. Nimittäin hyvissä ajoin, jo useita vuosia sitten, olisi pitänyt perustaa pakolaisten lähtömaiden läheisyyteen vastaanottokeskuksia (suuria yksiköitä), joissa olisi nämäkin asiat pystynyt hoitamaan systemaattisesti vaarantamatta koko EU-alueen kansanterveyttä. Kansallisella tasolla tuleekin tämän asian suhteen toimia ripeästi ja ratkaisuehdotukseni on hyvin yksinkertainen: tiukempaa rajavalvontaa ja entistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.