Valtaosa poliitikoista puhuu yrittäjyyden puolesta mutta harvat toimenpiteet tai ehdotukset ovat johtaneet toimiin joilla olisi tehoa!

Yksi suurimmista ongelmista mielestäni on yritysten rahoitus! PKT yrittäjän, ainakin aloittavan, on lähes mahdotonta saada lainaa pankista tai Finnveralta. Jos onnistuu saamaan rahoituslupauksen, niin vakuusvaatimukset ovat täysin kohtuuttomia.

Tähän on luotava kiireellisesti toimiva järjestelmä! Mallissani rahoitus tulisi uusille, lähinnä työttömiä työllistäville yrityksille. Sinänsä mallia jalostamalla se sopii kaikille yrityksille, painopisteen ollessa työttömien palkkaamisessa.

Yrityksen alkutaipaleella yrittäjän pesämuna kuluu helposti toimitilojen vuokraan ja vuokraennakkoihin, kalusteisiin, puhelin ja IT-kuluihin, laitteisiin sekä työvälineisiin. Näin pesämuna on syöty ja palkan maksu pitää hoitaa tulorahoituksella. Näin kassa on heti tiukalla ja köysi valmiiksi yrittäjän kaulassa. Aloitetaan heti kituuttamalla, nenä juuri pinnalla. Tämä voitaisiin esittämälläni rahoitusmallilla pitkälti välttää ja moni yritys voisi keskittyä liiketoimintansa kehittämiseen.

Tässä yhteydessä en voi olla korostamatta KASSAN TÄRKEYTTÄ yritykselle. Mikäli yrityksen kassavirta on hyvä, tullaan pienelläkin katteella toimeen ja päinvastoin hyväkään kate ei auta jos eletään alusta asti kassakriisissä.

Yritysten rahoittaminen

Valtio rahoittaa pienyrityksiä uudella lainalla tai takaa pankeille yrittäjän lainan. Laina voi olla markkinakorkoinen.

Yrittäjälle laina on kuten opintolaina, omatakaus riittäisi, ei asuntoa ja muuta vakuudeksi (itse asiassa lailla pitäisi kieltää rahoituslaitoksia vaatimasta yrittäjien asuntoja vakuuksiksi!).

Valtion on ohjattava tätä toimintaa vaikka finassisektori sitä tuleekin vastustamaan. Totuus vain on että pankit eivät pysty tätä ongelmaa ratkaisemaan.

Lainan suuruus voisi olla 10.- 15.000€, 1-2 hlöä työllistävälle yritykselle ja 20.- 40.000€, 3-6 hlöä työllistävälle. Laina ajat 3 – 5 vuotta.

yrityksellä tulisi olla hyväksyttävä ns. business-plan, ammattitaitoinen taloushallinto sekä ulkopuolinen valvoja / neuvonantaja.

Laina olisi nostettavissa erissä. Näin voitaisiin varmistaa että verot, työttömyysvakuutus- ja TyEL-vakuutusmaksut, yms. lakisääteiset maksut tulevat maksetuiksi. Mikäli laiminlyöntejä tapahtuisi, ei lisäeriä maksettaisi, ennen kuin puutteet ja laiminlyönnit olisi korjattu.

Kustannukset, riskit sekä rahoitus. Malli on laskennallinen ja hieman yleistetty.

keskimääräinen laina 30.000€. Yritys työllistäisi 4 hlöä -> lainaa 10.000 yritykselle = 40.000 työpaikkaa => jolloin lainamäärä olisi 300 miljoonaa euroa.

Riski että vain 35 % yrityksistä pystyy maksamaan lainan takaisin – valtion riski 195MEUR. Tässä en huomioi niitä yrityksiä jotka maksaisivat osan lainasta takaisin!

Säästö työttömyyskustannuksista jos pääosa yrittäjistä näin työllistyisi ja työllistäisi työttömiä -> puolet määrästä eli 20.000 hlöä. Säästö peruspäivärahoista, a’n. 650€ x 12 kk x 20.000 hlöä/vuosi = 156 miljoonaa euroa.

Starttiraha yrittäjälle sekä työllistämistuki samalla määrälle henkilöitä merkitsisi samaa summaa = 156 miljoonaa euroa.

Yhteensä = 312 miljoonaa euroa.

Mikäli laskettaisiin mukaan, että nämä yritykset työllistäisivät vielä 1 työttömän lisää, kustannus valtiolle olisi jo positiivinen 3 x 156 miljoonaa euroa = 468 miljoonaa euroa.

Mallissa ei myöskään ole edes huomioitu muita tukia joita työtön saa, vain peruspäiväraha.

Yritystukien paremmalla kohdistamisella (tuet v. 2013 964 miljoonaa euroa) voitaisiin mallin pariin tuoda jo toimivia yrityksiä ja kannustaa niitä työllistämään.

En esitä tässä konkreettisia yksityiskohtia koska minulla ei ole riittävän tarkkaa kuvaa kaikista jaettavista tuista. Yleisesti on tiedossa että iso osa tuista eivät kohdennu oikein. Esim. ns. Clean tech-tuet menivät valtaosin suurille pörssi-yrityksille?! Mihin ne tukea tarvitsevat?

Tallink/Siljaline – virolaisyritys, sai vuonna 2014 tukea 15 miljoonaa euroa. jne.?!

Oleellista on että 10.000 uudenyrityksen perustaminen ja rahoittaminen ei tarvitse lisärahaa! Ainostaan uuden järjestelmän jossa jo käytettäviä työllisyys- ja tukirahoja kohdistetaan paremmin.

Markku Saarikangas

Kansanedustajaehdokas 2015

Perusuomalaiset, Helsinki