Julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 17.1.2015

Koko Suomi huutaa paremman tuottavuuden perään. Paukut kutistuvat edelleen, mutta silti niillä olisi saatava aikaiseksi enemmän ja parempaa kuin nykyisin.

Tuottavuuden parantamisella on jo kiire. Samaan aikaan kun kilpailu kovenee ja suomalaiset harmaantuvat vauhdilla, pitäisi haluta ja kyetä tekemään tehokkaammin ja silti laadukkaasti. Harva meistä on ikuisesti nuori, mutta tuottavuus ei olekaan iästä kiinni. Sen sijaan tarvitaan enemmän viisautta, osaamista, intoa ja uudistumiskykyä.

Tuottavuutta ja kilpailukykyä parannetaan työelämän positiivisilla muutoksilla. Työhyvinvoinnin parantaminen on osa niitä. Se ei yksin riitä, mutta ilman sitä ihmiset eivät halua tai jaksa parantaa tuottavuutta. Keinoja työhyvinvoinnin kohentamiseksi onneksi myös löytyy.

Valtakunnassamme on päästävä eroon yhtä lailla työintoa syövästä huonosta johtamisesta kuin ennalta ehkäistävissä olevista sairauspoissaoloista ja ennenaikaisista työelämästä poistumisista. Tilalle on saatava parempaa johtamista sekä hyvää oloa ja työn iloa. Yksilöiltä vaaditaan sitoutuneisuutta ja venymiskykyä. Silloin tarvitaan enemmän joustoja myös toiseen suuntaan. Se, että työaika joustaa elämäntilanteen mukaan on hyväksi kaikille. Osa-aikatyötä tulisi soveltaa laajemmin mm pikkulasten vanhempien tai huonokuntoisista omaisistaan huolta pitävien työikäisten elämäntilanteissa.

Työelämää on kokonaisuudessaan kehitettävä paremmin ihmisten tarpeita vastaaviksi. Sitä kautta parantuvat niin työhalu ja työn palkitsevuus kuin halu parantaa työn tuloksia ja tuottavuutta. Samalla reseptillä pitenevät myös työurat.

Työhyvinvoinnin puutteiden on arvioitu maksavan yrityksille ja julkisyhteisöille vuosittain jopa kymmeniä miljardeja euroja. Kun siihen vielä lisätään heikon tuottavuuden aiheuttamat kustannukset, nousevat luvut pilviin. Tämän perusteella luulisi, että into parantaa työhyvinvointia ja tuottavuutta olisi valtava.

Julkisen sektorin työnteon toimintakulttuurin saa yleensä muutettua noin kymmenen vuoden puurtamisella. Yksityisellä puolella vastaava muutos on mahdollinen 3-4 vuodessa. Moni haluaisi kuitenkin kehittää ja parantaa nopeammin myös julkisella puolella. Ihmisille on luontaista korjata ongelmia ja parantaa toimintoja sitä mukaan kuin niihin on tarve. Ei parantaminen ihmisiä väsytä vaan palkitsee. Paljon enemmän väsyttää se, ettei epäkohtia saa korjata ripeästi tai niiden korjaaminen tehdään hankalaksi.

Kaikenikäisiltä ihmisiltä löytyy helposti vaikka kuinka paljon järkeviä ja toteutuskelpoisia ehdotuksia niin työhyvinvoinnin, työinnon kuin tuottavuuden parantamiseksi. Heiltä löytyy helposti myös pitkä lista asioita, jotka vaikeuttavat parantamisen toteuttamista. Työelämän parantamisen esteet ottavat enemmän voimille kuin parantamisen vaatima vaiva.

Meidän suomalaisten on nyt aika sisuuntua ja raivata pois esteet työelämän positiivisten muutosten tieltä. Joka saralla on lähdettävä toteuttamaan toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Sitä kautta saamme myös maamme taloutta nousuun.