Arjen puurtaminen on alkanut kuluneella viikolla monessa kodissa. Kesällä eletään usein rennommin ja vapaammin, vailla tiukkoja aikatauluja, mutta aika aikaansa kutakin. Suomalaiset arvostavat turvallisuutta, yhteiskuntarauhaa ja hyvää arkea. Turvalliseen ja tavalliseen arkeen on mukava palata, jos sellainen on olemassa.

Suurimmalla osalla suomalaisista asiat ovat kinonneksi hyvin. Meillä kaikilla on oikeus turvallisuuteen velvollisuuksia hoitaessamme ja vapaalla. Töissä, oppilaitoksissa, päiväkodeissa ja terveydenhoidossa, kadulla ja kotona. Tärkein yhteinen tehtävämme onkin rakentaa ja vahvistaa turvallista, oikeudenmukaista ja toimivaa yhteiskuntaa ja arkea.

Suomi on kansainvälisten tilastojen valossa mm. maailman turvallisin maa (Maailman talousfoorumi, The Travel and Tourism Competitiveness Report 2017-2018), maassamme on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta (MTF, The Global Competitiveness Report 2017-2018, Organized Crime) ja maamme on Tanskan ja Ruotsin jälkeen maailman sosiaalisesti oikeudenmukaisin EU-maa (Social Justice in the EU, Index report 2017). Suomessa lapsuus taas on maailman viidenneksi turvatuin (Stolen childhood, Report 2017).

Toisenlaisiakin tilastoja löytyy. Huoli turvallisuuden, laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta on todellinen. Epävarmuus ja turvattomuuden tunne siitä, saako tarvitsemaansa välttämätöntä hoitoa ja tukea eri elämäntilanteissa ahdistaa. Perusoikeuksiin ja huolenpitoon liittyvä epäoikeudenmukaisuus korostuu erityisesti yksinäisillä ikääntyvillä. Ikäsyrjintään törmää mm. terveydenhuollossa. Maassamme 55 000 ihmisen kohdalla asiakasmaksut, lääkkeet ja matkat syövät tuloista 40% (Valtioneuvoston selvitys 30/2018).

Myös rikostilastot osoittavat, että turvattomuus kuuluu liian monen arkeen. Vaikka rikoslakirikosten kokonaismäärä laski tammi-kesäkuussa 2018 4,95%, kasvoi esim. seksuaalirikosten määrä 9,88% viime vuoteen verrattuna. Tästä järkyttävin osuus oli lasten hyväksikäyttörikosten lisääntyminen 16.84% (POLAMK, poliisin tilastopalvelu 2018). Naisiin kohdistuva väkivalta on maamme suuri häpeä, sillä Suomessa naiset ovat yleisemmin väkivallan kohteena kuin missään muussa EU-maassa (EU:n perusoikeusviraston tutkimus 2014). Turvakotien tarve on ennätyslukemissa (Yle 1.7.2018) ja maahanmuuton myötä kunniaväkivalta sekä tyttöjen silpominen ovat tuoneet lisää haasteita turvallisuuden parantamiseen (Yle 4.8.2018).

Meidän ei siis pidä vedota siihen, että monet arkiset asiat ovat meillä paremmin kuin naapurimaissa. Meidän tulee sen sijaan rakentaa, ylläpitää ja kehittää sitä hyvää, mitä meillä jo on ja kitkeä turvattomuutta ja epäoikeudenmukaisuutta viisailla päätöksillä. Valtion budjetti on kasvanut 2008 -2018 aikana 43,5 miljardista eurosta 55,1 miljardiin. Rahaa siis on. Kyse onkin siitä, miten eurot käytetään. Minkälaiseen tärkeysjärjestykseen asukkaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta oleelliset asiat laitetaan.

Suomi tarvitsee johtamista ja politiikkaa, joka lisää maamme turvallisuutta ja yhtenäisyyttä. Maatamme tulee rakentaa sellaisten asioiden varaan, jotka yhdistävät meitä kaikkia. On pidettävä huolta niistä hyvistä perusasioita, jotka aikaisemmat sukupolvet ovat rakentaneet. Turvallisuutta, rauhaa ja tavallista hyvää arkea on puolustettava ja kehitettävä niin, etteivät lompakon paksuus, elämäntilanne, ikä tai sukupuoli ratkaise.

Yhteiskunta olemme me ja meillä kaikilla on velvollisuus omilla toimillamme olla mukana rakentamassa turvallista ja toimivaa arkea. Toivotankin kaikille koululaisille ja heidän vanhemmilleen hyvää ja turvallista alkavaa lukuvuotta. Tuetaan kukin tahollamme myös lasten koulutietä ja arkea kannustamalla heitä ja osoittamalla heille rakkautta ja arvostusta.