Hämeenlinnan Perussuomalaisia syytetään muiden puolueiden ykköstykkien toimesta täysin perusteettomasti virkamiesten kiusaamisesta. Kiusaamista ei ole se, että virkamiehiltäkin vaaditaan nykyisessä taloustilanteessa aikaisempaa parempaa tietoa, tarkempia arviointeja, pätevämpiä laskelmia, enemmän avoimuutta sekä parempaa vaikuttavutta ja tuottavuutta.

Lyhyesti voidaan todeta, että maamme ei nouse, ellemme vaadi joka päätöksentekotasolla itseltämme, virkamiehiltä ja esim julkisten yhtiöiden työntekijöiltä paljon parempaa kuin aikaisemmin. Tasoa on nostettava ja tiedolla johtamiseen satsattava.

Edellytin parempaa viimeisen kerran ennen joulutaukoa 8.12 Hämeenlinnan kaupungin konsernijaostossa. Tein muutosesityksen ja jätin myös eriävän mielipiteen kaupungin kokonaan omistaman elinkeinoyhtiön liiketoimintasuunnitelmasta. Linnan Kehitys Oy:n suunnitelmaa, taikka muidenkaan kaupungin omistamien yhtiöiden liiketoimitasuunnitelmia ei ole julkistettu, mutta konsernijaosto sai osan niistä kokoukseensa hyväksyttäviksi. Erityisen huolestuttavaa oli huomata, miten elinkeinoyhtiön, jonka yksi tehtävistä on ohjata ja opastaa muita yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa ja laatimaan liiketoimintasuunnitelmia, ei itse kyennyt laatimaan laadukasta LTS:aa.

KOJA 8.12.2014 §98
Konsernijaoston päätös osaltaan hyväksyä Linnan Kehitys Oy:n liiketoimintasuunnitelma.

Eriävä mielipide ja sen perustelut
Esitän, ettei KOJA hyväksy Linnan Kehitys Oy:n liiketoimintasuunnitelmaan vaan toteaa, että se on keskeneräinen, minkä vuoksi KOJA palauttaa liiketoimintasuunnitelman uudelleen valmisteluun.
Liiketoimintasuunnitelma on jokaisen yhtiön käyntikortti, joten sen pitää olla kaikilta osin ammattimainen ja laadukas. Liiketoimintasuunnitelman korkea taso on erityisen tärkeää yhtiölle, jonka yhtenä tehtävänä on opastaa ja ohjata muita yrityksiä mm liiketoiminnan kehittämisessä. Linnan Kehitys Oy:n liiketoimintasuunnitelman on oltava malliesimerkki muille yrityksille.

Liiketoimintasuunnitelman pitää olla selkeä ja tiivis ja sen tulee keskittyä olennaiseen. Siinä esitettyjen päätavoitteiden eli strategisten tavoitteiden pitää olla yksiselitteisiä sekä helposti ymmärrettävissä ja mitattavissa olevia. Liiketoimintasuunnitelmasta pitää selkeästi ja perustellusti tulla esille muun muassa, minkälainen kysyntä yrityksen tarjoamille palveluille on, miten palvelut vastaavat kysyntää, minkälainen yrityksen osaaminen suhteessa asiakkaiden odotuksiin ja kilpailijoihin on, sekä minkälaiset ovat yrityksen mahdollisuudet pärjätä omilla palvelutuotteillaan markkinoilla. Liiketoimintasuunnitelmasta pitää lisäksi selvitä perustellusti ja vakuuttavasti, miten yritys rahoittaa toimintansa ja hallitsee rahoitukseen ja toimintaansa liittyvät riskit.

Linnan Kehitys Oy:n liiketoimintasuunnitelma ei täytä useita edellä mainittuja yleisiä liiketoimintasuunnitelman vaatimuksia. Se on myös monelta osin sekava ja hajanainen, eikä oleellisia asioita ole nostettu selkeästi esiin. Lisäksi useista kohdista puuttuvat keskeiset johtopäätökset.
Seuraavassa joitain esimerkkejä Linnan Kehitys Oy:n liiketoimintasuunnitelman puutteista sekä niihin parannusehdotuksia:

Liiketoimintasuunnitelma tulisi tiivistää noin kolmasosaan nykyisestä. Yhtiön koko tai toiminta eivät edellytä sen pidempää liiketoimintasuunnitelmaa.

Sisältötekstiä on liikaa ja se koostuu pitkälti toisistaan irrallaan olevista aineistoista ja lausahduksista, jotka on koottu yhteen listaustyyppisesti. Näissä listoissa on esitetty asioita, joiden sisältö jää epäselväksi, eikä niistä käy ilmi, mitä niillä yrityksen osalta oikein tarkoitetaan.

Sisältötekstin listoissa esitetyt asiat ovat kokoluokiltaan hyvin vaihtelevia, eikä niistä aina selviä, mitkä niistä ovat oleellisia ja tärkeitä, ja mitkä vain oleellista täydentäviä tai yksittäisiä pikkuasioita.

Jokaisen sanan ja lauseen pitää olla oleellista asiaa ja helposti ymmärrettävissä. Mitään itsestäänselvyyksiä ei suunnitelmassa pidä mainita. Esim. tavoiteyrityskuva sisältää useita itsestäänselvyyksiä ja yleistasoisia väitteitä, joiden informaatioarvo on olematon. Rahoitusmaininnat jäävät yleiselle ja epämääräiselle tasolle, toiminnan tarkoitus on epämääräisen avara ja yritysfilosofia on epäselvä ja sekava. Liikeidea kaipaa kiteytystä.

Keskeisten punaisten lankojen puuttuminen leimaa liiketoimintasuunnitelman tekstiä lähes kautta linjan. Tekstistä ei ole kyetty nostamaan esiin, mikä missäkin kohdassa on tärkeintä. Esim. strategian oleelliset kohdat ja niiden perustelut eivät tule riittävän selkeästi esille. Suunnitelmasta ei käy ilmi, miksi juuri ne ovat oleellisia päämäärän ja tavoitteiden saavuttamiseksi.
     

Useat tekstissä esitetyt strategiset tavoitteet ovat sellaisia, ettei yrityksen osuutta niiden saavuttamisessa pysty erottelemaan ulkopuolisten tahojen ja tekijöiden vaikutuksista. Tavoitteet, joita ei pysty pätevästi mittaamaan, ovat kelvottomia. Myös sellaiset tavoitteet, jotka on määritelty niin yleistasoisiksi, ettei niiden toteutumista pysty sen vuoksi pätevästi mittaamaan, ovat kelvottomia. Jos strategisista tavoitteista useimmat ovat epämääräisiä tai sellaisia, joiden saavuttamisessa ei pysty erottelemaan yhtiön osuutta, vie se pohjaa koko liiketoimintasuunnitelmalta. Tavoitteiden ja mittareiden ammattimainen määrittäminen on edelleen pahasti kesken.

Tekstissä tuodaan esille luettelomaisesti, yleistasoisesti ja toisistaan monilta osin irrallisesti lukuisia asioita ja ideoita. Epäselväksi jää mm miten tekstissä mainitut asiat ovat yrityksellä hallinnassa ja miltä osin sillä on kyseisten asioiden toteuttamiseksi tarvittava osaaminen.  Yrityksen tarjoamien palveluiden kysyntä ja yrityksen onnistumismahdollisuudet eivät myöskään selviä.

Kohdassa Asiakkaat ja palvelut on lähes pelkästään erillisiä listauksia, joissa oleelliset asiat hukkuvat listateksteihin. Tekstistä ei kunnolla selviä, mikä missäkin kohdassa ja kaikissa kohdissa yhteensä on kaikkein oleellisinta. Tekstistä ei myöskään selviä, miten hyviä/huonoja yrityksen tarjoamat palvelut ovat, miten ne eroavat/eivät eroa kilpailijoiden palveluista tai miltä osin yhtiöllä on kilpailuetua tai kilpailuvaltteja.

Strateginen tahtotila –diat sisältävät kautta linjan paljon yleistasoisia pyrkimyksiä, joiden informaatioarvo on olematon. Lukijalle ei esim. kerro yhtään mitään yrityksen kyvyistä ja tilanteesta lauseet, joissa ”pyritään”, ”vahvistetaan”, ”sujuva”, ”tehokas”, ”hyödyntäminen”, ”hyvinvoivan työvoiman saatavuus”, ”tulee parantaa”, yms.

Toimintaympäristön tarkastelusta puuttuvat mm kokonaisuudesta tehdyt johtopäätökset ja olennaisten linjojen esiin nosto. Yksittäisten ja osin toisistaan irrallisten asioiden listauksia  löytyy liikaa.

Liiketoimintasuunnitelmasta pitää selvitä myös strategian keskeisiä prosesseja niin, että siitä pystyy arvioimaan, kuinka hyviä ja perusteltuja ne ovat, sekä kuinka hyvin yhtiö ne hallitsee. Keskeisiä prosesseja ovat esimerkiksi palvelu- ja tuoteprosessien, ihmisresurssien, tuotekehityksen ja seurantaprosessien olemassaolo, laatu ja johtaminen. Joitakin listauksia ja yksittäisiä osioita kyseisten prosessien joihinkin osiin liittyen tekstistä löytyy, mutta oleellisten johtopäätösten teko on jäänyt kesken tai tekemättä. Keskeinen, henkilöstön osaamista käsittelevä teksti sisältää runsaasti itsestäänselvyyksiä tai epäselvyyksiä vailla informaatioarvoa, eikä siitä selviä, mikä on yhtiön todellinen osaamistilanne, ja miltä osin se esim. alittaa/ylittää kilpailijoiden tason.

Tämä eriävä mielipide on liitettävä pöytäkirjaan.

__________________

Lulu Ranne

Hämeenlinnassa 10.12.2014