Kuntien yhtiöt heikentävät demokratiaa
Mielipidekirjoitus julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 29.1.2015
Professori Olli Mäenpää kantaa aiheellisesti huolta kuntien omistamien yhtiöiden rahankäytöstä ja sulkeutuneisuudesta (Helsingin Sanomat 12.1). Täysin päinvastaisen ja suorastaan ruusuisen kuvan tilanteesta antoi Maarit Aarni-Sirviö (HS 21.2). Esimerkkejä avoimuutta ja demokratiaa vähentävistä kunnallisista yhtiöistä löytyy valitettavasti maamme joka kolkasta. Ne ovat usein sulkeutuneita kuin simpukat.
Veronmaksajilla tulee olla oikeus valvoa kaikkea julkisen rahan käyttöä. Läpinäkyvyys vahvistaa demokratiaa, parantaa päätöksenteon laatua ja kohentaa myös taloutta. Julkisuuslakia ei kuitenkaan sovelleta kuntien omistamiin yhtiöihin. Ne voivat ja myös salaavat veronmaksajilta osakeyhtiölakiin vedoten lähes mitä tahansa tietoa. Piiloon on viety mm yhtiöiden hankintoja ja niiden perusteluja, keskeisten henkilöiden rekrytointeja, hankkeiden valmistelua, tärkeitä asiakirjoja sekä mahdollisia väärinkäytöksiä. Veronmaksajat eivät pääse kunnolla seuraamaan millä perusteella, mihin ja miten yhteisiä rahoja yhtiöissä käytetään.
Tilinpäätöstiedotkaan eivät paranna avoimuutta. Niiden informaatioarvoa heikentää mm se, ettei kaikkia niiden arviointiin ja ymmärtämiseen tarvittavia taustatietoja julkisteta. Tiedonpuutteen vuoksi on myös vaikea arvioida, käytetäänkö esim yhtiöille myönnettyjä erillisiä hankerahoja nimenomaan ko hankkeisiin vai perustoimintaan.
Kunnallisilla yhtiöllä ei myöskään käytännössä ole todellista tulosvastuuta. Huonolaatuista toimintaa voidaan jatkaa pitkään ja paikata mm omistajan lisärahoituksilla. Ammattitaidoton ja vaikuttamaton toiminta voidaan myös salata osakeyhtiölain turvin.
Koska kunnallisia yhtiöitä tulee olemaan myös jatkossa, on niiden toimintatapoja uudistettava radikaalisti avoimuuden, vaikuttavuuden ja tuottavuuden osalta. Yhtiöiden avoimuus paranisi kertaheitolla, mikäli myös ne otettaisiin julkisuuslain piiriin.
Meillä ei ole varaa kunnallisiin rahareikiin.
Tekstin aiheet:
Täyttä asiaa. Hienoa että tietoisuus kepulikuvioista lisääntyy, näin syntyy tilaa uudistumiselle. Perussuomalaiset ovat nyt tärkeimmällä paikalla rakenteiden perkaajina sekä oikeudenmukaisuuden, kohtuuden ja läpinäkyvyyden lisääjinä yhteiskunnassamme.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Aivan totta. Esimerkkinä Helsingin Energia, joka salaa johdolleen epämiellyttävät tärketä tutkimusraportit ja tilaa salaa salaisin määrittelyin uusia ”konsulteilta”, ja käyttää näitä perusteluina, kertomatta niistä kuitenkaan, kun tärkeistä asioista päätetään. Tässä kyse biopolton kannattavuudesta, Pöyryn raportin pimitys ja kahden salaisen raportin tilaaminen pwhc-konsultilta.
Samoin kunnalliset vuokrataloyhtiöt väistävät kunnalliset velvoitteensa.
Miten yleensäkään julkisen vallan käyttäjä tai julkisen tehtävän suorittaja voi olla yksityinen ja salainen? Se on lähtökohtaisesti laitonta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
ja tänään taas uutisissa – yksityistäminen, korruptio, Kokoomus – ”hyvä veli” -verkostot – vaalirahoitus
”Suuromistaja sai ohituskaistalta halvan tontin – myy kohdetta kalliilla hinnalla
Kaupunki 31.1.2015 2:00
Marja Salmela
Helsingin Sanomat
Vantaan kaupunki piti 2000-luvun alussa elinkeinopoliittisin perustein tonttijonossa ohituskaistaa.
Erilaiset johtajat saivat valita muun muassa Kartanonkoskelta Backaksen kartanon läheltä tontteja 70 000 eurolla.
Lähellä olevat ”tavalliset” tontit – tavallisille hakijoille tarkoitetut – maksoivat maanmittauslaitoksen mukaan lähes 20 000 euroa enemmän.
Ohituskaistalla eteni myös silloinen johtaja Perttu Liukku YH-asunnoista.
Myöhemmin hän junaili itselleen ja yhtiökumppanilleen Avain Asumisoikeus Oy:n suuromistuksen.
Liukku rakensi omakotitalon nykyisen apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulaisen naapuriin. Tuolloin Nikulainen oli YH-yhtiössä.
Sen jälkeen kun HS kertoi ”ohituskaistasta” vuonna 2011, korkein hallinto-oikeus totesi että menettely on yhdenvertaisuuden ja tasapuolisuuden vastaista.
Nyt Perttu Liukku myy yli 170 neliön suuruista taloaan 735 000 eurolla.
Korjaus 31.1. kello 10.20: Asukkaat maksoivat tonteista lähes 20 000 euroa enemmän, eivät 2 000 euroa enemmän, kuten uutisessa aiemmin kerrottiin.”
lähde: hs.fi
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Yksityiset yhtiöt rahastavat, Arhinmäen valtiosihteeri järjestelijänä.
”Holding-yhtiö taas myi 51 prosentin osuuden Avain Asumisoikeudesta Perttu Liukulle sekä Kari Mäenpäälle. Järjestelyiden myötä Liukku ja Mäenpää saivat määräysvallan yhtiössä, joka omistaa lähes 5 500 asuntoa eri puolilla Suomea.
Liukku on Avaran entinen toimitusjohtaja.
Kauppaa arvosteltiin rajusti ja siitä kanneltiin apulaisoikeuskanslerille. Arvostelun kohteena oli ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara, jonka tehtäviin kuuluu valvoa yleishyödyllisiä asuntoyhtiöitä.
Ara hyväksyi yrityskaupan, vaikka lain mukaan valtion tuella rakennettuja asumisoikeusasuntoja ei saa siirtää ei-yleishyödyllisille yhteisölle kuten yksityisille yrityksille.
Apulaisoikeuskansleri moitti vuonna 2013 Araa kauppojen hyväksymisestä. Arassa yrityskaupan hyväksyi johtaja Jarmo Lindén, joka toimi vuosina 2011–2014 kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen (vas) valtiosihteerinä.
Lindén palasi Aran johtoon, kun vasemmistoliitto jätti hallituksen viime vuonna.”
lähde: hs.fi
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti