Suomi on suhteellisen pieni maa ja sen ansiosta liikkeissään ketterä
– jos ketteryys vain mahdollistettaisiin. Hallituksen on omaksuttava
ketterämpiä toimintamalleja, jotta aktiivinen toiminta paremman tulevaisuuden
puolesta on mahdollista. Huonot päätökset on voitava purkaa, koska huono laki
vaientaa järjen. Esimerkiksi jätevesiasetuksen toimeenpano pitäisi keskeyttää
ja asetus säätää uusiksi. On hyvä oppia suvaitsemaan virheitä osana kehitystä. Suomi
jumittaa, koska poliitikot eivät uskalla myöntää virheitä. Suomi jumittaa,
koska poliitikot odottavat parempia aikoja ja keskittyvät pieneen näpertelyyn.

Sosiaali- ja terveysministeriö ei
löytänyt kuntien sote-velvoitteista
karsittavaa lukuun ottamatta vanhusten laitoshoidon vähentämistä. Vanhusten
hoidossa on päässyt vallalle väärä ajattelu, jossa yksityinen yritys pystyy hoitamaan
julkisen sektorin työt halvemmalla. Yksityinen toiminta ei ole yksityistä sanan
varsinaisessa merkityksessä, koska kustannuksia maksetaan verovaroin. Taloussanomien
mukaan pääomasijoittajat antavat omistamilleen hoivayrityksille lainoja, joilla
saattaa olla jopa 10% korko. Valtionosuuksia leikataan, mutta tehtäviä
lisätään. Valmisteilla olevassa sosiaalihuoltolaissa lasten valvotuista
tapaamisista haluttaisiin tehdä kunnille velvoite ensi vuodesta lähtien.

Jokainen puolue puhuu pienen ihmisen
puolesta. Mutta nyt
pitäisi puhua pienen maan puolesta. Suomen perälauta vuotaa, eikä sellainen
paatti pinnalla pysy, saati pelasta maamme vähäosaisia. Naapurimme Ruotsi on
lähinnä ostanut yrityksiä, Suomi taas myynyt. Perustuslakiimme on lisättävä,
että pohjavesiä voi omistaa vain Suomen maakunnat – ennen kuin joku keksii
yksityistää pohjavetemmekin. Mineraalit onkin jo pääosin myyty. Rahan pitää
kiertää Suomessa, sillä pääomillakin on isänmaa, kuten Microsoftin tapauksesta
opimme. Tällä hetkellä monella perheyrityksillä ei ole muuta mahdollisuutta
kuin myydä ylikansallisille yrityksille. Olemme menossa kohti suuryritysten
tyhjiin kuppaama siirtomaata.

Suomessa hallituksen toiminta
perustuu yksityiskohtaiseen hallitusohjelmaan ja ryhmäkuriin. Nykyinen enemmistöhallitus on ollut
vähintäänkin alavireinen. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on kokemusta
vähemmistöhallituksista, jotka ovat pystyneet tuottamaan päätöksiä
poliittisissa pattitilanteissa. Ruotsissa ja Tanskassa vähemmistöhallitukset
ovat yleisiä. Seuraava hallitus voisi Suomessakin olla vähemmistöhallitus. Vähemmistöhallitus
voi olla haasteellinen, mutta varmasti parempi vaihtoehto kuin Suomen ajelehtiminen
kriisissä toimintakyvyttömän hallituksen vuoksi.

Vähemmistöhallitus mittaisi
hallituksen kykyä
tuottaa esityksiä eduskunnalle ja opposition kykyä hyväksyä välttämättömiä
ratkaisuja. Hallituksessa ja oppositiossa pitäisi olla sama kriisitietoisuus. Vähemmistöhallitus
on demokraattisempi, koska se antaa valtaa ja vastuuta enemmän koko
eduskunnalle.