Taasko meitä eläkeläisiä aiotaan "rokottaa"?
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto esitti jokin aika sitten, että valtiontalouden sopeuttamista voidaan parhaiten hoitaa eläkkeitä lisäverottamalla.
Kuolleena syntynyt ajatus.
Meitä eläkkeellä olevia asuu tällä hetkellä Suomess 1,610 miljoona ja ulkomailla 40 000.
Suomessa asuvista eläkeläisistä 1/3 saa eläkettä alle 1 500 euroa kuukaudessa. Sillä ei ”Herran huonetta” rakenneta.
Eläketurvakeskuksen johtaja on unohtanut ainakin yhden tosiasian eli sen, että eläkkeitä on jo aiemmin leikattu pari-kolme kertaa.
Pääministeri Kalevi Sorsan hallitus sai vuonna 1977 aikaan ns. puoliväli-indeksin ja pääministeri Paavo Lipposen hallitus vuonna 1996 ns. taitetun indeksin. Lisäksi pääministeri Antti Rinne tiputti viime hallituskauden alussa 1,1 %:n indeksikorotuksen 0,4 %:iin.
Muistutanpa vielä, että meitä eläkeläisiä rasittaa yli 47 000 euron vuosiansioilla 5,85 %:n ns.raippavero, josta johtuu, että verotuksemme on yli 10 % suurempi kuin työssä olevilla henkilöillä samansuuruisesta tulosta.
Otanpa pari esimerkkiä. Jos työeläkkeellä olevan ja työntekijän vuositulo on noin 54 000 euroa, niin työntekijän vero on keskimäärin 21,6 % ja eläkeläisen 32,8 %. Erotus 11,2 prosenttiyksikköä.
Jos molempien tulot ovat noin 97 000 euroa/vuosi, niin työntekijän maksama vero on 28,2 % ja eläkeläisen 41,3 % eli erotus on 13,1 prosenttiyksikköä.
Toimitusjohtaja Kautto on tarkoituksella unohtanut myös sen tosiasian, että eläkeyhtiiöillä menee todella lujaa. Olivathan vuoden 2024 sijoitustuotot 23,4 mrd€ ja viime vuoden 19,8 mrd€. Tästä johtuen eläkevarat olivat 31.12.2025 noin 290 mrd€ eli kolme kertaa suuremmat kuin Suomen valtion tämän vuoden talousarvio (90,8 mrd€)
Kysynkin, että olisiko järkevää, jos eläkeyhtiöiden johtajat haluavat auttaa eläkeläisten verottajaa eli valtiota, että yhtiöt tukisivat suoraan valtiota. Miten? Esimerkiksi siten, että yhtiöt maksaisivat/ottaisivat vastuulleen valtion maksmat YEL-maksut?
Maksaahan valtio vuosittain Yrittäjien eläkevakuutusmaksuja 575 miljoonaa euroa ja ne noussevat vuoteen 2030 mennessä 654 miljoonan euroon.
KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen Jyväskylästä
Tekstin aiheet:
Juuri näin, ja pitäisi myös muistaa, että verotuksen painopiste on välillisten verojen puolella. Kun muistetaan vaikka alvin osuus kulutuksessa, niin eläkkeiden leikkaus laskisi myös valtion verotuloja jopa rajusti, kuten työllisyys myös leikaantuisi palvelualoilla. Valtio on nyt puun ja kuoren välissä, uutta rahaa ei verotuksen tai eläkkeiden leikkaamisella saada aikaiseksi. Eläkeyhtiöiden on vain nyt jaettava bonuksensa ihan omista rahasäiliöistään. Viina ja autot on verotettu luita myöten, kuluttaja verinahkaan myöten.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomessa suuri osa kotitalouksien rahasta sitoutuu omistusasumiseen. Kun ihminen maksaa asuntoaan 20-30 vuotta, tulot ohjautuvat pankille lyhennyksiin ja korkoihin. Pankit eivät kuitenkaan ole kuluttajia; ne eivät käytä palveluita, osta kodinkoneita tai ruokaile ravintoloissa. Raha pysähtyy pankkien taseisiin eikä kierrä taloudessa.
Kuluttaja sen sijaan pitää talouden liikkeessä. Jokainen euro, joka menee ruokaan, palveluihin, harrastuksiin tai kodin hankintoihin, tuottaa verotuloja ja ylläpitää yritysten toimintaa. Kun asuminen vie suuren osan tuloista, kuluttaja muuttuu velanhoitajaksi. Kulutus vähenee, verotulot pienenevät ja talouden kierto hidastuu.
Tässä on Suomen suuri ero Saksaan; Saksassa asuminen on useimmin kohtuuhintaista vuokra-asumista, jolloin kotitalouksille jää enemmän rahaa kulutukseen. Kun raha kiertää, talous pysyy elävänä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti