Metsähallituslain käsittelyn aikana on levitetty väärää tietoa asiasta. Kansalaisia on peloteltu totuuden vastaisilla väitteillä, että Suomen kansallisomaisuus; metsät, järvet ja pohjavedetkin voisivat päätyä ulkomaiseen omistukseen. Haluan uskoa, että kyse on ymmärtämättömästä väärän tiedon levittämisestä. Liki 100 000 ihmistä on huijattu laittamaan nimensä adressiin väärin perustein. Pelotteluun on käytetty virheellisin perustein yhtiöittämistä.

Metsähallitusta ei olla yhtiöittämässä. Ainoastaan sen puumyynti yhtiöitetään. Puun myyntitoiminta yhtiöitetään sen vuoksi, että EU vaatii tasavertaista kilpailua muihin puumyyjiin nähden. Metsähallituksen puumyynnillä ei EU-komission mukaan saa olla esim. veroetuja muihin toimijoihin nähden. Tämä nyt perustettava puumyyntiyhtiö olisi kokonaan valtion omistama, eikä sen yhtäkään osaketta voida myydä ilman eduskunnan päätöstä. Yhtiöllä olisi Metsähallituksen talousmetsiin yksinoikeudella käyttöoikeussopimus, jota ei voi siirtää kenellekään ulkopuoliselle. Yhtiö tulouttaisi puumyyntituotot metsähallitukselle. Eikä puumyynnin yhtiöittämisellä ole mitään vaikutusta jokamiehenoikeuksiin.

Jatkossa siis kansallisomaisuutemme pysyminen valtion omistuksessa on yhtä vahvasti turvattu kuin nykyisinkin.  Vastustajat itse asiassa vaarantavat kansallisomaisuutemme säilymisen valtion omistuksessa. 18.4.2016 astuu voimaan ns. käyttöoikeusdirektiivi. Mikäli emme ole tätä ennen hoitaneet direktiivin vaatimusta kuntoon, on suuri riski siitä, että joudumme kilpailuttamaan kansainvälisesti käyttöoikeussopimuksen. Tätä riskiä ei mielestäni pidä ottaa, vaan toimia nyt ennen 18.4.2016 määräaikaa.

Asian ytimessä on kuitenkin hallinta ja määräysvalta. Siitä kiistellään. Valtataistelun osapuolina ovat täysin kotimaiset voimat. Hallituksen esitykseen sisältyy Metsähallituksen omaisuuden jakaminen kolmeen taseen osaan. Ensimmäinen on talousmetsät, joilla on tuottotavoite. Toinen on luonnonsuojelualueet, joilla ei ole tuottotavoitetta. Kolmas on alueet, joilla ei ole tuottotavoitetta eivätkä ne ole luonnonsuojelualueita. Tähän kolmanteen kuuluu laajoja alueita mm. Lapin kairat, soita, järviä, aluevesiä jne.. Näillä alueilla on paljon mm. elinkeinotoimintaa joilla on iso merkitys kansantalouteemme.

Tähän kolmannen taseen osan hallintaan liittyy valtataistelu. Nyt kun metsähallituslaki joudutaan avaamaan, on ympäristöministeriössä ja luonnonsuojelujärjestöissä nähty tilaisuus kasvattaa valtaa ja päästä hallinnoimaan yhtä suurempia alueita Suomessa. Ympäristöministeriössä on tahtotilaa paketoida nämä valtavat alueet luonnonsuojelun piiriin. Lakiesityksessä ympäristöministeriölle tulisi lisää valtaa. Hallituksen esitys Metsähallituslaiksi onkin tältä osin epäonnistunut.

Olemme aina eläneet yhdessä luonnon kanssa. Luonnosta on huolehdittava, mutta laajojen alueiden eristäminen luonnonsuojelualueeksi vie elämisen ja yrittämisen mahdollisuudet suuressa osassa maatamme.