Monikulttuurisuus on päivän sana, mutta minulle on jäänyt epäselväksi se, mitä kukin sillä tarkoittaa. Kun Adriano Vinciguerra avasi pitserian (Adriano Barin) Lappeenrantaan vuonna 1964, niin läksimme moottoripyörillä Kotkasta Lappeenrantaan tutustumaan tuohon monikulttuurin ihmeeseen. Siihen aikaan monikulttuurisuus merkitsi sitä, että joku muuttaa Suomeen ja tuo suomalaiseen talouteen jotakin uutta ja eksoottista. Sen ajan maahanmuuttaja sulautui valtaväestöön, teki työtä suomalaisten rinnalla ja vietti vapaa-aikansa kanssamme. Ei tarvittu kotouttamista, koska se oli maahanmuuton ehto. Tulet mistä vaan, niin kieli oli opittava, oli sopeuduttava ja sulauduttava suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ennen kaikkea, oli kannettava oma kortensa yhteiseen kekoon-

Italiasta tullut pitsanteko on muuttunut ja monikulttuurisuus on saanut kahdet kasvot. Samalla, kun toivomme muiden kulttuurien rikastuttavan meitä niin vaadimme, että tulijat luopuvat kulttuuristaan ja kotoutuvat kilteiksi kantasuomalaisiksi.

Jos tavoittelemme monikulttuurista Suomea, niin meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että eri kulttuurit ohjaavat lakiemme tulkintoja. Tällaisesta on jo merkkejä muualla. Ensimmäinen tärkeä ero on lapsen asema yhteiskunnassamme. Ruotsin valtio julkaisee jo tällä hetkellä ohjekirjaa ”Sinulle, joka olet naimissa lapsen kanssa” ja Helsingin sosiaaliviranomaisilta saamani suoran tiedon mukaan PK-seudulla on satoja lapsiavioliittoja, joihin viranomaiset eivät puutu. Näin siis aikuisikä määräytyy joissakin tuontikulttuureissa sukupuolisen kypsyyden perusteella. Saman määritelmän mukaan tuontikulttuuria edustavien rikollisten rikosoikeudellinen vastuu tulisi määritellä kulttuurin edellyttämällä tavalla.

Monikulttuurisessa Suomessa tuontiväelle tulisi myös sallia naisen alistaminen, nöyryyttäminen ja tarvittaessa jopa tappaminen. Väärin pukeutuneen naisen raiskaaminen olisi luvallista, jos se olisi maahan tuodun uuden kulttuurin perusteella luvallista.

Tyttöjen ja poikien sukupuolielinten silpominen on osa monikulttuurisuuta, johon ei saa puuttua. Sehän on vastoin uskonnonvapautta ihan samalla tavalla kuin katsotaan burkan tai niqabin kiellon olevan.

Tällaisia poikkeusjärjestelyjä ja oikeuksia tänne tulevat maahanmuuttajat tavoittelevat ja tähän monikulttuurisen yhteiskunnan Suomen tulisi alistua. Suomessa vaimonsa tapon yrityksestä syytetty ”pakolainen” kiteyttää heidän näkemyksensä poliisille antamassaan lausunnossa:

”Vaikka minä olen tässä maassa, niin te ette voi viedä minun uskontoani, ette minun kulttuuria. Minun kulttuurissa ei kaduta, jos jotain on tehnyt. Ei ollut oikein, että minua kohdellaan tällä tavoin huonosti. Olen oman uskontoni ja kunniani takia valmis jopa kuolemaan.”

Tervetuloa monikulttuurinen Suomi vaikka en ole siihen valmis.