Olen kirjoitellut jo kuluneenkin valtuustokauden aikana (4 vuotta) useampaan otteeseen vanhusten hoidosta ja oloista. Ihmisarvoinen vanhuus on jokaisen perusoikeus, näinhän sen pitäisi olla. Jokainen meistä vanhenee ja pääsee tai joutuu avuntarpeeseen jossain vaiheessa.

Sanotaan, että ei tulta ilman savua. Saamme jatkuvasti lukea eri puolelta maata ja Lappeenrantaakin kuinka vanhukset tai heidän omaiset eivät ole lainkaan tyytyväisiä saamaansa kohteluun tai palveluun, vaan päinvastoin. Saamme myös lukea, kuinka tarkastuksissa löytyy puutteita ympäri Suomen maata.

Minusta on jokseenkin kummallista mikäli tilanne ei paremmaksi ole muuttunut tai muutu niistä tuhansista lupauksista huolimatta. Ovatko lupaukset vain pelkkää sanahelinää? Mitä pitää päätellä palveluja järjestävän tahon ja vanhusten sekä omaisten vuorovaikutuksen toimivuudesta, kun asioiden julkitulon kanavana ovat media tai muut kanssaihmiset. Itsekin saan säännöllisesti huolestuneita yhteydenottoja asiaa koskien ja toki autan parhaani mukaan.

Mitä tilanne kertoo ajastamme, että ko.asiat ovat jatkuvasti tapetilla? Miten tilanne korjataan? Ikäihmisten määrä kasvaa kokoajan suhteessa väkimäärään sekä hoitoalalta eläköityy suuri joukko vuoteen 2030 mennessä. Millä rahalla ja millä käsillä ikäihmiset jatkossa hoidetaan, ei ainakaan kauniilla puheilla. Viisastenkiven tulisi löytyä mielellään aika nopeasti.

Annetaan ikäihmisillemme vanhuus, jonka he ansaitsevat.