Viime viikolla Helsingin Sanomien paikallistoimittaja Joakim Westren-Doll haastatteli minua, Keskustan Petri Roinista ja Kristillisten Loviisa Kaartokalliota Aviapoliksessa. Kuvat otettiin ratikkatyömaan kohdasta, jossa ratikan ensimmäiset raiteet ovat jo paikoillaan. Hakunilassa haastateltiin Kokoomuksen Mika Kasosta ja Paula Lehmuskalliota.

Me kaikki viisi olemme olleet sitä mieltä, että ratikan rakentaminen on Vantaan taloudelle valtaisa riski. Olemme synkässä talouskurimuksessa, ja ratikan kustannukset ovat kovaa vauhtia menemässä yli miljardin euron. Perussuomalaiset on jo kahdeksan vuotta sitten, kun ratikan suunnittelupäätös tehtiin, varoitellut siitä, että ratikan kokonaiskustannukset tulevat pomppaamaan yli miljardin euron.

Kaupunki on jo nyt velkaa miljardin euron verran, kaupungin tytäryhtiöt toisen mokoman. Velan yhteissumma tulee menemään yli kolmen miljardin euron, joten koroissa ja lainan lyhennyksissä on kaupungilla kovasti punnertamista.

Yritimme vielä viime keväänä siirtää ratikan rakentamista taloudellisesti parempiin aikoihin, mutta valtuuston ylimääräisessä kokouksessa hävisimme äänestyksen. Kaksi viidesosaa valtuutetuista äänesti rakentamisen siirron puolesta, loput eivät, vaikka viime keväänä oli kristallinselvää, että Vantaa on kovassa talouskurimuksessa. Hesarin jutussa totesin, että kyseessä oli tyhmänrohkea päätös.

Niin siinä kävi, että ollaan lirissä, jatkaa Lundell.

Pitää ottaa huomioon myös, että Vantaalla on työttömiä noin 20 000. Puolet heistä on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat olleet työttöminä jo kymmenen vuotta ja heidän työllistämisensä on käytännössä jo mahdotonta.

Kaupunki odottaa maanvoittotuloja lähes 800 miljoonaa euroa seuraavien 40 vuoden aikana. Se siis myy ja vuokraa tontteja reitin varrelta.

Petri Roininen totesi, että tuottolaskelmat ovat pehmeitä. 40 vuotta on järjetön aika tuotto-odotusten suhteen. Muutenkaan ratikkaa ei pidä ajatella tuottavana investointina, vaan liikenneinvestointina.

Kaiken lisäksi ratikka kulkee alueiden läpi, kuten Tikkurila, Kehä kolmosen liepeet ja Aviapolis. Alueet rakennettaisiin 40 vuoden aikana takuuvarmasti ilman ratikkaakin.

Totesin, että jatkossa kaikki rakentaminen sataa ratikan laariin. Nyt jokainen tönö katsotaan ratikan tuotoksi.

Olen samaa mieltä kuin Paula Lehmuskallio, joka totesi ihan tarkoituksella ei kerrottu, kuinka korkeaksi hinta oli muodostumassa.

Onhan yleisesti tiedossa, että päätösvaiheessa hankkeet myydään päättäjille monesti alihinnalla. Tyypillinen esimerkki on Apotti. HUS parhaillaan selvittää, kuinka päästään törkykalliista Apotista säädyllisesti irti.

Ratikasta ei päästä enää irti, koska kuokat on lyöty maahan, mm. kallista Tikkurilan alikulkutunnelia rakennetaan paraikaa.

Petri Roininen totesi osuvasti, että juuri tässä hetkessä kaupunki kietaisee myllynkiven kaulaansa.

Toivottavasti onnistumme talouden tervehdyttämisessä niin, ettei kaupunki pulahda Vantaanjoen pinnan alle. Nyt käymme läpi toimialojen säästölistoja ja syksyllä teemme ratkaisut. Leikkaukset tulevat olemaan kovia.

Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat jo ilmoittaneet, että heille kyllä käy veronkorotukset. SDP ratkaisee Vantaan veronkorotusten kohtalon. Muut puolueet ovat korotuksia vastaan.

Summa summarum, ratikka on Vantaan historian suurin investointi. Hesarin artikkelin otsikko kertoo ytimekkäästi kaiken ratikan suhteen, se on Vantaan historian suurin virhe.

Hesarin artikkelin kommenteissa sekä Vantaan Puskaradioissa moni ajattelee ratikkaa vain liikennevälineenä, mikä se onkin. Meille ratikka on ennen kaikkea uhkarohkea taloudellinen riski nykyisessä Vantaan kurjassa taloustilanteessa.

Vantaa on tehnyt pahimman virheensä, sanovat ratikan vastustajat | HS.fi