Helsingissä on harrastettu eri syistä koulushoppailua jo pitkään. 

Kun opetin Malminkartanon koulussa vuosina 1998-2000, jo silloin puhuttiin paljon koulushoppailusta: painotetusta opetuksesta ja erikoisluokista. Osa vanhemmista halusi kouluun, jossa opetetaan enemmän esim. liikuntaa tai musiikkia. Uusia kouluja perustettiin erilaisin painotuksin, mikä lisäsi entisestään koulushoppailua. 

Joissakin painotetun opetuksen kouluista järjestettiin jopa pääsykokeita, jotka ovat peruskoulun hengen vastaisia. Räikein esimerkki oli koulu, joka oli erikoistunut mediaan, pääsykokeessa painotettiin suomen kieltä, mikä käytännössä torppasi vieraskieliset lapset.

Vaikka Malminkartanon koulu oli kiva lähiökoulu, palasin takaisin Vantaalle opettamaan, koska en pitänyt Helsingin erottelevaa tapaa järjestää peruskoulun opetustaan hyvänä.

Kotikaupungissani Vantaalla on koko ajan ollut käytössä vahva lähikouluperiaate. Meillä on vain musiikkia sekä englannin- ja ruotsinkieliä painottavia luokkia.

Koulushoppailukeskustelu pompahti rajusti, kun Helsinki päätti, että Puu-Myllypurosta siirretään oppilaita Itäkeskuksen kouluun, jossa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä. Asia on herättänyt valtavasti huolta Puu-Myllypuron lapsiperheissä. 

Vaikka lasten siirtoa perustellaan sillä, että siirrolla pyritään tasamaan koulujen oppilasmääriä, taustalla on vahvasti ns. segregaation ehkäisy. On selvää, että silloin Puu-Myllypuron lasten vanhemmat ovat huloissaan lastensa tulevaisuudesta.

Lapset eivät voi olla väline segregaation ehkäisyyn. Helsingin on korjattava virheensä muulla tavoin.

Pitää muistaa, että vanha sananlasku seura tekee kaltaisekseen, pitää edelleen paikkansa. Kun luokassa valtaosa oppilaista on vieraskielisiä, opetuksessa joudutaan junnaamaan suomen kieltä koko ajan mm. eri oppiaineiden suomenkielisten käsitteiden kanssa. Junnaaminen vie aikaa muusta opetuksesta, ja suomenkielinen lapsi voi helposti turhautua.

Suomenkielisten lasten puheisiin tarttuu elementtejä monista kielistä, joten suomen kielen hallitseminen taantuu. Voidaan puhua monietnisestä kielestä, jossa on elementtejä esim. arabiasta, somaliasta tai englannista. Ko. slangi ei ole enää suomen kieltä, vaan jotain aivan muuta.

Vanhemmat haluavat aina lastensa parasta. Otan itseni esimerkiksi. Asun alueella, jonka kouluissa on vain vähän vieraskielisiä lapsia. Kun vieraskielisiä lapsia on vähän, he sopeutuvat hyvin valtakulttuuriin suomen kieltä myöten.

Ennen kuin nuorimmat lapseni menivät kouluun hätkähdin, kun lapseni olivat joutumassa naapurialueelle olevaan päiväkotiin, jonka henkilökunta irtisanoutui joukolla ja lähti muualle töihin. Päiväkodissa oli ilmennyt pahoja käyttäytymishäiriöitä, valtaosa lapsista oli maahanmuuttajataustaisia. Laitoin lapseni lähellä olevaan yksityiseen päiväkotiin.

Vantaan vieraskielisistä seiskaluokkalaisista lapsista yli kaksi kolmasosaa ei ymmärrä lukemaansa suomen kielellä. Jos ei osaa suomen kieltä, oppiminen on mahdotonta. Ammattioppilaitoksessa tai lukiossa tulee seinä vastaan. Vantaalla on jo nyt riittävästi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa.

Perusopetuslaki ei velvoita kuntia järjestämään järjestämään oman kielen opetusta vieraskielisille lapsille, kuten vaikkapa arabiaa, somaliaa tai venäjää. Oman kielen opetus on tehotonta ja se vie paljon resursseja. Suomen lisäksi vastaavanlaista oman kielen opetusta Euroopassa on vain Ruotsissa, Norjassa ja Itävallassa.

Keväällä esitin kaupunginvaltuuston puhujapöntöstä, että oman kielen opetuksesta olisi luovuttava. Vapautuva resurssi, tai edes osa siitä, olisi suunnattava vieraskielisten lasten suomen kielen opetukseen. Suomen kielen vahva osaaminen on avain integroitumiseen.

Blogikirjoitukseni aiheesta 25.5.2026:

Vantaan kaupunkistrategian 2022-2025 valtuustopuheeni

On hyvä, että oman kielen opetuksen lakkauttaminen on noussut puheeksi sosiaalisessa mediassa.

Onko kukaan ajatellut, kuinka raju kielipaletti vieraskielisilla lapsilla on? Havahduin asiaan, kun joskus vuosituhannen alussa kuudennelle luokalleni tuli arabiankielinen poika kesken lukuvuoden. Yhtäkkiä hänen lukujärjestykseensä pelmahti kolme kieltä lisää, suomi, ruotsi ja englanti.

Teemme syksyllä kaupunginvaltuustossa oman kielen opetuksen luopumisesta ryhmäaloitteen.

Lisäys Vantaan kaupungin sivuilta, jotta ymmärretään, kuinka paljon resursseja oman kielen opetukseen menee:

Lukuvuonna 2025-26 opetettavat kielet Vantaalla:

albania, arabia, bengali, bulgaria, dari, englanti, espanja, hindi, indonesia, italia, kiina (mandariini), kreikka, kurdi (sorani), nepali, persia/ farsi, portugali, puola, ranska, romania, saksa, somali, swahili, tamili, thai, turkki, ukraina, urdu, uzbekki, venäjä, vietnam, viro

Vantaan peruskouluissa vieraskielisiä on lähes 40 prosenttia oppilaista.

Kai-Ari Lundell: Oman kielen opetuksesta luovuttava