Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (uutiset 10.6.2014) on huolissaan, tosin aivan oikein, rahan riittävyydestä oman maan puolustamiseen. Hän haluaisi lisää rahaa aluksi noin 50 ja ensi vuosikymmenen lopulla jo 150 miljoonaa euroa vuosittain lisää. Realistinen tavoite, mutta 150 miljoonan vuosittainen panostus puolustuksen ”kehittämiseen” tuntuu kuitenkin liioittelulta, ellei kyse ole puhtaasti Nato jäsenyys. Perusaseistuksen vuosittainen uusiminen ei maksa näin paljon, vaikka uusittaisiin koko kenttätykistön kalusto vuosittain. Totuus on se, että nykyinen poliittinen eliitti on pyrkimässä niihin pöytiin, joissa tehdään päätöksiä, tosin tällä kertaan sodista, joissa tulee kaatuneita.

Vuonna 2001 aloitettu ja myöhemmin ISAF operaatio alkaa olla lopussa. Eli vuoden vaihteessa 2014 operaatio päättyy ja vastuu omasta turvallisuudesta siirtyy afganistanilaisille turvallisuusviranomaisille. Suomen osallistuminen kyseiseen operaatioon on jäänyt varsin monelle kansalaiselle hämäräksi, kun meillä tiedotusvälineet ja poliitikot eivät juurikaan kerro totuutta operaation luonteesta. Meillä osallistumista on perusteltu ”rauhanturvaamisella” tai ”kriisinhallinnalla” vaikka kyseessä on puhtaasti sodasta, jossa olemme osallistuneet maan miehittämiseen. Afganistanissa on sodittu kautta sen historian lähestulkoon koko ajan. Mitään pidempää rauhanjaksoja ole ollut, vaan miehitysyrityksiä ja miehityksiä on ollut käynnissä lähestulkoon ollut koko ajan.

Mutta niin Afganistanin kuten muutkin sotilaalliset osallistumiset maksaa tukun euroja. Vuoden 2014 valtion talousarviossa yksistään Afganistanin operaatio maksaa hieman yli viisitoista (15) miljoonaa euroa. Koko ISAF operaatioon on kaadettu vuosien varrella noin puoli miljardia euroa. Se on paljon rahaa, sellaisesta operaatiosta josta on ollut todella vähän hyötyä. Niin ikään edellä mainitussa talousarviossa on kaikkiin sotiin varattu yhteensä 56 miljoonaa. Omituisin on Somalian operaatio, johon varattu noin miljoona euroa. Tässä näkyy vihreiden ja vasemmistoliiton ministerien pukinsorkka, kädenjälki jolla jälleen rakennamme Somaliaa oman maan kansalaisten verorahoilla.

Osallistumme siis hieman alle 60 miljoonalla vuosittain moniin sellaisiin sotiin, jotka eivät millään tavoin vastaa oman reservin tai puolustusvoimien kehittämiseen ja osaamiseen. Nyt käynnissä olevat kriisinhallintaoperaatiot on lopettava mahdollisimman pian, ennen kuin mitään pahempaa vahinkoa sattuu. Ei 60 miljoonaa kuulosta suurelta summalta, mutta kun joudumme ottamaan senkin velaksi ja samalla supistamaan ja lakkauttamaan varuskuntia. Tarvitsemme jokaisen veroeuron omaan käyttöön ja velkaantumisen ehkäisemiseen, mutta nykykäytäntö Jyrki Kataisen hallituksella on ollut päinvastainen. Tähän on saatava muutos, mitä pikimmin sen parempi.