Olen mielenkiinnolla seurannut viime päivien uutisointia näistä sotarikoksista ja näistä tekijöistä. Se ei ollut mikään yllätys ainakaan sosiaalista mediaa käyttäville, että meillä olevista turvapaikanhakijoista on eri tyyppisiin sotarikoksiin tai terroritekoihin syyllistyneitä henkilöitä. Päinvastoin oli jopa yllättävää, että meni näinkin pitkään, ennen kuin poliisi reagoi millään tavalla. Tämä osoittaa myös sen, että ainoastaan eri tutkijat ja eri tiedotusvälineiden toimittajat ovat irtaantuneet reaalimaailmasta, kun väittivät ettei ISIS/ISIL/DAESH kuuluvia ole mukana turvapaikanhakijoiden joukossa. Nyt, on sekin todistettu vääräksi. Tosia on myös, että mukana on myös muiden eri osapuolien sotarikoksia tehneitä.

Eniten minua on huolettanut se, että tavalliset ihmiset eivät ole vieläkään tiedostaneet vaaraa mikä kohdistuu tähän yhteiskuntaan turvapaikanhakijoiden toimesta. Poliisien riittämätön määrä on johtamassa siihen, että meidän sisäinen turvallisuus on jo vaarallisen heikolla tasolla. Sitä heikennetään vielä enemmän lähiaikoina. Tätä kehitystä perustellaan ”säästösyillä.” Tämä on vaarallinen suuntaus, johon on saatava muutos välittömästi. Pohdin tätä Poliisi,missä sinä olet – kirjoituksessa, hieman yli vuosi sitten. Sisäinen turvallisuus ei paranne poliiseita lisäämällä, vaan uhkatason ylläpitämästä mahdollisimman matalalla.

Suomessa on tuomittu yksi ihminen ulkomailla tehdyistä sotarikoksista muutama vuosi sitten. Tämä Ruandan sisällissotaan osallistunut pappi tuomittiin elinkautiseen vankeuteen pitkän ja vaiheikkaan oikeudenkäynnin jälkeen. Käräjäoikeus kävi jopa paikanpäällä Ruandassa tutkimassa olosuhteita. Oikeudenkäynti maksoi veronmaksajille joidenkin lähteiden mukaan noin 3,5 miljoonaa euroa. Olisimme säästäneet paljon, jos olisimme luovuttaneet tämä Ruandan kansalaisen kotimaahansa saamaan tuomionsa siellä tehdystä murhista. Ruandassa murhattiin noin 4 miljoonaa ihmistä. Ruandassa ei ole kuolemantuomiota käytössä.

Meillä Suomessa on suhtauduttu liian sinisilmäisesti syksyllä alkaneeseen kaaokseen. Valtakunnan johtavat poliitikot, kuten pääministeri Juha Sipilä on suhtautunut anteeksiantamattoman lepsusti antaessaan ongelman pahentua ja paisua ennen näkemättömiin mittasuhteisiin. Jos tätä maata johdetaan kristillisillä arvoilla mitä pääministerin ei saisi edes perustella omia päätöksiään, kun kyse on sisäisestä ja kansalaisten turvallisuudesta. Kristilliset arvot ovat hyvä mittari, mutta valtakunnan tasolla kyse ei saa olla siitä. Minusta pääministerin olisi vakavasti harkittava, onko tarpeellista jatkaa tätä linjaa vai otettava asioiden hoitamiseksi jyrkempi kanta.

Nyt voimassa olevan perustuslain mukaan, pääministeri ja hallitus vastaa sisäisestä turvallisuudesta. Tätä ongelmaa olisi tuskin tullut Kekkosen tai edes Paasikiven aikana. Nyt vatutointi maksaa raiskattujen naisten ja myöhemmin keväällä myös monen tavallisen kansalaisen hengen. Tämä vain siksi, että yhdellä keskeisimmällä päättäjällä ole halua ottaa sitä vastuuta, mikä on hänelle annettu viime keväänä eduskuntavaalien jälkeen.

Itse olen sitä mieltä, että nyt vangittuna olevat irakilaisveljekset on luovutettava joko Irakiin tai vähintään kansainvälisen sotarikostuomioistuimen haltuun. Suomen oikeuslaitos ei ole se instanssi joka voisi käsitellä, onko nämä syyllistyneet julmuuksiin vastapuolen tunnuksellisiin sotilaita ja sotavoimia vastaan. Vaikka heillä on pelko joutua kotimaassaan teloitutetuksi, niin he ovat tehneet rikoksensa varsin tietoisena tästä mahdollisuudesta. Heidän murhaamat avuttomat sotilaat eivät saaneet näiltä sääliä, vaan heidät ammuttiin raukkamaisesti, täysin tunteettomasti. Siksi minusta on kummallista, että näitä nyt vangittuna olevia kohtaan pitäisi osoittaa sääliä ja ymmärrystä.

Tuomitsemalla irakilaiset sotarikolliset täällä Suomessa annamme väärän signaalin, joka tulee meille kalliiksi aikaa myöten. Pitääkö meidän alistua tähänkin mahdollisuuteen, että sotarikoksia kannattaa tehdä, kunhan pääsee turvapaikanhakijaksi Suomeen.