Vuoden 2018 kesällä ja syksyllä kiersin lähes jokaisessa Perussuomalaisten järjestämässä toritapahtumassa Pohjanmaalla sekä Etelä-Pohjanmaalla ja tapasin paljon kansalaisia. Pienituloiset eläkeläiset ovat yksi suurin ryhmä, joiden kertomuksia olen kuunnellut erittäin surullisena. Nykyiset eläkeläiset ovat sitä ikäpolvea, jotka rakensivat työpanoksellaan Suomen hyvinvointia ja maksoivat omat eläkkeensä työllään. Nyt he joutuvat taistelemaan hyvinvoinnistaan ja toimeentulostaan. Onneksi huumori on tällä sukupolvella vielä tallella, eikä turhasta valiteta, mutta minulle kerrotut tositarinat eläkkeen riittämättömyydestä ovat olleet täysin uskomattomia! Voiko tämä olla totta tämän päivän Suomessa? Ymmärretäänkö me tavalliset työssäkäyvät sitä, kuinka pienellä summalla vähäosainen eläkeläinen sinnittelee kuukaudessa?

Lipposen hallituksen aikana muutettiin eläkeindeksiä

Vuonna 1995 oltiin huolissaan eläkeläisten eliniän pitenemisestä, suurten ikäluokkien siirtymisestä eläkkeelle ja eläkevarojen riittävyydestä. Tästä syystä Lipposen (SD) hallitus keksi eduskunnan tuella niin sanotun taitetun eläkeindeksin, joka ei enää seurannut palkkakehitystä. Eläkkeet alkoivat laahaamaan perässä ja nousivat vain puolet siitä, mitä työntekijöiden palkat. Tämä taitettu eläkeindeksi alkoi köyhdyttämään eläkkeen saajia täysin epäoikeudenmukaisesti ja näin ollen heiltä on viety systemaattisesti jo yli 20 vuoden ajan enemmän etuuksia kuin miltään muulta väestöryhmältä koko itsenäisen Suomen historiassa.

Myös useat eläkeläiset, jotka ovat työllään saaneet hankittua omaisuutta, ovat joutuneet nyt eläkkeellä vaikean valinnan eteen. Lainat on saatu maksettua ennen eläkkeelle siirtymistä ja nyt kun omaisuudesta voisi nauttia, niin kunnat lähes vuosittain tarkistavat indeksiä ja nostavat suhteettomasti kiinteistöveroja ja muita asumiskuluja. Jotkut ovat joutuneet myymään omistusasuntonsa ja moni vielä joutuu, jos nykymeno jatkuu. Eli, kun on koko ikänsä puurtanut ja säästänyt johonkin, josta voi sitten nauttia kun on aikaa, se tehdään mahdottomaksi kun elinkustannukset nousevat rajusti verrattuna eläkkesiin.

Myös kaikilla hallituksilla 23 vuoden aikana on ollut sama päämäärä, hillitä eläkemenojen kasvua. Tästä syystä eläkerahastoja oli kasvatettava, että on varaa maksaa myös tulevat eläkkeet. Näin on tehty ja suurin osa eläkepotista on sijoitettu ulkomaille kasvamaan korkoa. Vuodesta 1995 lähtien maksettujen eläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut n. 13 miljardista (13 tuhatta miljoonaa) 27 miljardiin vuodessa. Sitä vastoin eläkerahastojen määrä on viisinkertaistunut 40 miljardista yli 210 miljardiin ja jatkaa kasvuaan tasaiseen tahtiin. Sijoitukset ovat onnistuneet ja tuottavat tällä hetkellä pelkästään korkoa noin 14 miljardia vuodessa.

Onko eläkkeitä varaa nostaa?

Suurin osa suuresta ikäluokasta jäi eläkkeelle vuonna 2008, eli eläkepommi on jo räjähtänyt. Eläkejärjestelmäämme kohdistuu nyt suurin kuorma koko Suomen historian aikana. Rahaa muhkeissa eläkerahastoissa riittää, mutta miksi ei ole varaa nostaa pieninpiä eläkkeitä vaikka eläkkeiden määrä ei tästä enää kasva?

Jos pelkästään osa eläkerahastojen korkotuotosta käytettäisiin köyhyysrajan alapuolella sinnittelevien pieneläkeläisten hyväksi, siitä olisi iso apu, eikä se vaikuttaisi mitenkään tämän muhkean eläkepotin kasvuun eikä itse eläkepääomaan tarvitsisi koskea. Mielestäni on outoa, että poliitikkomme eivät käytä rahastojen tuottoa eläkeläisten hyväksi. Eikä heitä kiinnosta, että edes kohtuullinen elintaso pienituloisella eläkeläisellä olisi mahdollista, kun poliittista tahtoa ei löydy, eikä Sipilän hallituksella sitä ole lainkaan!

Huonoilla päätöksillä, välinpitämättömyydellä ja valtion yritysten yksityistämisillä on yhteiskunnassamme kaikki kallistunut ja eläkeläisten hyvinvointia leikattu rankalla kädellä. Samaan aikaan eläkevaroja pihtaillaan niin, että suuri määrä eläkeläisiä elää köyhyysrajan alapuolella.

Pieneläkeläisten kohteluun inhimillisyyttä

Eduskunnassa ei ole yhtäkään pienituloista kansanedustajaa, ei edes vasemmistossa. Pienituloisia virkamiehiäkään ei ole. Pääministerimme on multimiljonääri, eikä presidenttikään ole leipäjonossa käynyt, muuten kuin virkansa puolesta. Heidän ei ole tarvinnut sinnitellä pienillä tuloilla tai valvoa öitään miettiessään kuinka selviää loppukuun. Minusta tuntuu siltä, että nykypuolueilta ja varsinkin hallitukselta on unohtunut se tosiasia, että myös pienituloiset eläkeläiset ovat ihmisiä.

Lääkkeiden omavastuuosuuksien korotus on ollut myrkkyä niin pieneläkeläisille kuin pienituloisille. Sairastuminen on kohtuuttoman kallista ja yhä useampi tuskailee lääkemenojensa kanssa ja joutuvat valitsemaan ostaako lääkkeet vai ruokaa. Tilanne on kestämätön, kun vaatimaton eläke ei enää riitä edes elämisen kannalta välttämättömiin menoihin. Eläkeläiset leipäjonoissa ovat hyvinvointivaltiomme häpeäpilkku, jossa jopa laittomasti maassa olevilla on paremmat ja avokätisimmät palvelut. Paljon puhutaan suurituloisista eläkeläisistä ja kehutaan Suomen eläkejärjestelmää, mutta unohtuu se, että Suomi on eläkeläisköyhyydessä EU-maiden alinta kastia. Pienituloisten eläkkeitä tulisi heti tuntuvasti korottaa ja samalla järjestelmää muuttaa siten, että taitettu indeksi muutetaan palkkoihin suhteutettavaksi ja verotus palkansaajien tasolle. Jos pieneläkkeitä korotetaan, se vaikuttaa kaikkeen, koska korotus menee suoraan kulutukseen ja näkyy ostovoiman lisääntymisenä. Tästä kaikesta kiittäisivät yrittäjät ja työpaikkoja syntyisi, valtion kassaankin kilahtaisi verorahoja mukavasti ja se vähentäisi asumis- ja toimeentulotukien maksuja. Koska hallituksen rahakirstun vartijat oivaltavat tämän?

Eläkeläinen, äänestä etusi puolesta!

Tähän eläkeläisten huonoon kohteluun täytyy saada muutos. Unohtakaa seuraavissa vaaleissa puolueet ja äänestäkää ehdokasta, joka on aidosti kiinnostunut asioistanne. Äänestäminen on ainoa keino saada muutosta tähän vääryyteen!