Kansallinen kaupunkipuisto ei ole Savonlinnalle välttämätön.

Savonlinna on jo nyt luonnonläheinen puistokaupunki. Siten kansallinen kaupunkipuisto ei ole välttämätön. Savonlinnassa voi olla kaupunkipuisto, mutta sen aluerajauksilla ei saa tuhota kaupunkikehityksen tulevaisuutta.

Savonlinnan kaupunki voi perustaa omaehtoisen kaupunkipuiston ilman valtion (ympäristöministeriön) asettamia rajoituksia kiinteistöomistusten käytölle. Savonlinna voi jatkaa puistomaisena kaupunkina, jopa kaupunkipuistona, ilman, että siihen tarvittaisiin valtion siunausta tai lupaa.

Savonlinnan kaupunkikeskustan välitön sulautuminen luonnonympäristöön ei vaadi valtion tai Unescon leimaa. Savonlinnan jo nyt luonnonläheinen imago ei vaadi valtion tai Unescon leimaa, eikä mikään imagoleima tee Savonlinnan luonnonläheisyydestä yhtään nykyistä todempaa. Valtion tai Unescon leima ei myöskään takaa matkailun ympärivuotisuutta tai matkailun suurta kasvua.

Kansallisen kaupunkipuiston hakeminen on vapaaehtoista, joten kaupungin ei ole pakko tehdä hakemusta, sillä mikään laki ei vaadi sitä.

Savonlinnan kaupunginvaltuusto on kuitenkin kuluvalla valtuustokaudella (2017-2021) päättänyt, että Savonlinnan kaupunki laatii hakemuksen ympäristöministeriölle kansallisen kaupunkipuiston statuksesta. On hyväksyttävää, että kaupunginvaltuusto tekee hakemuksen, sillä se itse on niin päättänyt. Mutta olennaista on, että hakemus ja ennen kaikkea kaupunkipuiston aluerajaus on kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta hyvä ja hyödyllinen, eikä kaupunkipuisto aseta kaupungin kehitykselle esteitä. Nyt käsittelyssä oleva hakemusluonnos ei täytä näitä vähimmäisvaatimuksia.

Kaupunginvaltuusto on siis päättänyt, että kaupunki hakee kaupunkipuiston statusta. Keskustelun pitäisi siis keskittyä hakemuksen aluerajaukseen eikä siihen, että kaupunkipuistohakemus täytyy tehdä, sillä hakemuksen jättämisestä on jo päätetty.

Sekä virkamiehet että poliitikot ovat hyvin yleisesti kannattaneet sitä strategiaa, että ympärivuotinen matkailu lisääntyisi Savonlinnassa huomattavasti. Sen sijaan yksimielisyyttä ei ole siitä, miten matkailun ympärivuotisuus voitaisiin toteuttaa. Oikeastaan vain harvat ovat esittäneet ajatuksia ympärivuotisen matkailun kehittämisestä. Olemme perussuomalaisissa ottaneet esille ajatuksen kansainvälisen tason viihde- ja kylpyläkeskuksen mahdollistamisesta kaupunkiin. Olemme pitäneet esillä toteutuskohteena Kyrönniemeä.

Mitkä ovat Kyrönniemen vahvuudet korkeatasoiselle kylpylälle? Kaupungin keskustan läheisyys shoppailijalle (mahdollisuus kaavoittaa kauppakeskus keskustaan), loistava saavutettavuus esimerkiksi Venäjältä (rautatieasema vieressä, Pääskylä), kylpylän veden lämmitys läheisen biovoimalan lauhdevedellä, Kyrönsalmen ylitys ponttoonisilloilla Olavinlinnan kautta ja/tai säännöllisen venetaksin avulla.

Juuri missään kylpylä ei voi menestyä ilman, että sen välittömässä läheisyydessä tai muuten on helposti saavutettavissa muita ajanvietepalveluja: kulttuuria, liikuntaa yms. Tämä kaikki olisi mahdollista Savonlinnassa ja nimenomaan Kyrönniemessä: Kyrönniemen kylpylä olisi ympäristöystävällinen!

Tekninen lautakunta on käsitellyt suunnitellun kansallisen kaupunkipuiston aluerajauksia, ja lautakunnan esityksessä Kyrönniemi on kokonaan rajattu kaupunkipuiston alueeseen. Jos kaupunginhallitus ja lopulta kaupunginvaltuusto jättää ympäristöministeriöön nyt käsillä olevan aluerajauksen mukaisen hakemuksen, Savonlinnan Kyrönniemeen ei voida perustaa kansainvälisen tason kylpylä-viihdekeskusta.

Lisäksi Savonlinnan kaupunki hankki muutama vuosi sitten Lehtiniemestä maa-alueen, johon myös suunnitellaan matkailukohdetta. Nyt esillä olevassa kaupunkipuiston aluerajauksessa myös Lehtiniemen ranta-alue on sisällytetty kaupunkipuiston sisään. Siten voidaan todeta, että matkailun ympärivuotisuus voidaan unohtaa, jos kaupunkipuiston rajaus toteutetaan esityksen mukaan.

Mutta kaupungin ei tarvitse toimia näin. Kaupunginhallitus päätti 15.3.2021 pykälässä § 101, että Savonlinnan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista, ja sen mukaan ympäristöministeriön mukaan kaupunkipuiston alueeseen liitetty Kyrönniemen urheilukenttä ja sen viereiset alueet eivät kuulu suojeluarvoiltaan Kyrönsalmen maisema-alueeseen. Siten kaupunginhallituksella on mahdollisuus esittää kaupunginvaltuustolle, että vain arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluva Kyrönniemen niemenkärki liitetään kaupunkipuiston alueeseen, ja silloin kaupunki voi päättää kaavoittaa Kyrönniemen matkailukäyttöön.