Ammatillisen koulutuksen kurimuksesta
Ymmärrän maamme hallituksen tarpeen karsia menoja pakon edessä, mutta ammatilliseen koulutukseen kohdistuva 100 miljoonan euron leikkaus on hutilyönti, joka tuo mukanaan enemmän ongelmia ja lisäkuluja kuin hyötyä.
Ammatillisen koulutuksen säästöt kohdennetaan jo tutkinnon suorittaneiden aikuisten koulutukseen.
Tämä saattaa yhtäkkiseltään kuulostaa oikealta, mutta käytännössä tämä vaikeuttaa ammattiin opiskelevien mahdollisuutta vaihtaa koulutusalaa jos ja kun huomaa valmistuvansa itselleen sopimattomalle alalle.
Kuka 18-25 vuotias tietää mitä työtä tulee tekemään vuoden tai vuosien päästä ja myös terveydelliset syyt voivat pakottaa ihmisiä vaihtamaan alaa aikuisiällä. Tilastotkin osoittavat suurimman osan ihmisistä vaihtavan ammattia jossain vaiheessa työuraansa.
Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu kaikissa viimeisissä koulu-uudistuksissa hallituksen kokoonpanosta riippumatta ja ammatillinen koulutus tarvitsee myös aikuiskoulutusta osakseen, pysyäkseen taloudellisesti edes jotenkuten toimintakelpoisena.
Maassamme on krooninen työvoimapula ja alan vaihtamista toiseen, työllisyystilanteeltaan parempaan tai kiinostavampaan tulisi tässä tilanteessa kannustaa ei vaikeuttaa.
Maassamme lukiokoulutus on perinteisesti ollut pyhä lehmä, johon mikään hallitus ei ole uskaltanut koskea, vaikka meillä on pulaa tekijöistä ja osaajista, ei kaikista paperin siirtelijöistä ja hiiren klikkailijoista.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen muuttaminen maakunnallisiksi pois kunnilta olisi ratkaisu, joka yhdenvertaistaisi koulutuskäytäntöjä, säästäisi resursseja ja takaisi kaikille opiskelijoille laadukkaan koulutuksen. Lisäksi lukion ja ammatillisen koulutuksen hallinto pitäisi yhdistää yhteisen hallinnon alle, tämä poistaisi koulutusten välistä raja-aitaa ja säästäisi hallinnollisia kuluja ja turhaa koulutusten välistä byrokratiaa.
Tekstin aiheet:
Tänään oli Metsästäjäliiton Päättäjäpaneeli. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, puolueen ”metsästysprinsessa” Jenna Simula oli huonoimpia keskustelussa. Eri puolueiden edustajat mm. toivat esille näkemyksiä siitä, että viherideologia ”invalidisoi” päätöksen teon, sekä, että ympäristöhallinto on kaapannut maassamme vallan!
Lähes kaikki olivat samaa mieltä siitä, että tärkeimmät ratkaisut pystytään ja tulee tehdä Suomessa, ei EU:ssa. Westerholm esittää kyseiset asiat ja niiden ratkaisut kirjoittamassaan kirjassa, jonka Perussuomalainen puolue on julkaissut. PS:lla on käytössään paras tietotaito ja selkeät, politiikan tekoa merkittävästi parantavat säästökohteet. Viherorganisaatioiden leikkauksista varovaisen arvion mukaan puoli miljardia säästöjä/vuosi!
Jenna Simula ei tuonut viherpolitisoitunutta ongelmaa esille, toisin kuin KD:n, Keskustan sekä Kokoomuksen edustajat.
Simulan toteamus: ”OLEMME EU:SSA JA KÄRSIMME SIITÄ”! Jos Simula pakenee vastuuta EU:n selän taakse JATKUU!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
hän ei todellakaan ole oikea henkilö kyseisen valiokunnan johtoon. MIKSI WESTERHOLMIA EI KUUNNELLA?
Purra kurjistaa kansamme jo entisestään huonoja oloja leikkaamatta mitään vihersektorilta.
Mediassa myös Hakkaraisen haastattelu. Hakkarainen ilmoitti, että puoluehallitus mahdollisesti erottaa hänet ja totesi myös puoluesihteerin sanoneen syyksi EU-vaaleista blokkaamiselle ”PITKÄÄN JATKUNEEN, PUOLUEEN VASTAISEN TOIMINNAN!
Järkyttävää, se joka todellisuudessa toimii puoluetta ja kansaa vastaan on PS:n oma, mätä puoluejohto/organisatio!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kirja-arvostelu päivän Hesarissa; Kirja näyttää kolonialismin jäljet saamelaissuvussa.
Samana päivänä Kolumni Hesarissa sisältönä; Ruotsin harjoittama kolonialismi oli parasta mitä maallemme on tapahtunut.
Olisiko aika tulkita historiaa toisin. Kolonialismi saamelaissuvussa oli parasta, mitä sille on tapahtunut.Ilman sitä asuisivat vielä kodissaan, eivätkä osaisi lukea tai kirjoittaa.
Ruotsin kolonialismi Suomelle jätti arvet, jotka eivät vieläkään ole parantuneet. Asioita voi tulkita monelta kantilta, miksi aina tulkitaan niin, että meille jää musta-pekka käteen?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Pitäisi korjata ensin sellainen epäkohta, että ammatillisen koulutuksen rahat menevät ammatilliseen koulutukseen eli opiskelijoihin ja opetukseen. Nyt valtion korvamerkityt rahat menevät tilakeskusten, it-palvelujen ja muiden koulutuksen ympärillä häärivien kunnallisten liikelaitosten ja muiden toimijoiden ylisuuriin kuluihin. Oppilaitoksista löytyy kymmeniä turhia päälliköitä, päälliköiden päälliköitä, projektikoordinaattoreita ja paljon muita keksittyjä toiminimikkeitä. Opiskelijarajapinnassa pulaa taas on jatkuvasti erityisopettajista, ohjaajista ja opettajista. Korjatkaa tämä vääristymä nyt ensin siellä hallituksessa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Koulutulsessa pitäisi palata takaisin 50 luvulle, kansakouluun, oppikouluun, ammattikouluun, tekuun, yliopistoon. Noilla Suomi nousi ja sen nousun pilasi koulujen uudistus joke tuotti ammattitaidotonta joutoväkeä. Eräs teollisuusjohtaja kertoi, vielä 60 luvulla kun insinööri sai työpaikan niin hän alkoi tekemään työtä heti ensimmäisenä aamuna, nyt vuoden kuluttua. Itse kävin ammattikoulun 60 luvun alussa ja sen jälkeen heti töihin konepajalle, ei tarvittu lisäopetusta. Ammattikoulusta sen verran, että suoritin 1. ja 2. viilaamot, peltiseppä, valimo ja koneistamo linjat.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Oppisopimuskoulutusta pitäisi kehittää ja monipuolistaa.
Työssä oppiminen on ammattitaidon perusta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ammattikoulutuksen alasajo on kyllä käsittämätöntä. Muka tarvitaan vaan lisää korkeakouluttettuja, vaikka tasoa vuosittain laskien. Mistä käytännön tekijät sitten?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
täysin samaa mieltä ja ammattikoulussa töissö olevana näen joka päivä tilanteen surkeuden. Lähiopetustuntien vähentämisen ja nuorten taitojen hupenemisen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti