Euroopassa tai tarkemmin EU:ssa on pidetty kahdet vaalit. Unkarissa parlamenttivaalit ja Ranskassa presidentinvaalit jotka ratkeavat vasta toisella kierroksella.

Aloitetaanpa uutisoinnin ruotiminen Unkarin vaaleista.

Yle:

Maaseudulla ja pikkukaupungeissa suosio on vahvaa, mutta Budapestissa jopa kolme neljäsosaa on Orbánia vastaan. Vaalien alla Orbán on ohjannut kannattajakunnalleen miljarditukia valtion lompakosta.

Lapsiperheet ovat saaneet veronpalautuksia ja eläkeläiset ylimääräisen kuukausieläkkeen. Alle 25-vuotiaat on vapautettu tuloveroista, maaseudun köyhille on järjestetty työllistämisohjelmia ja julkisen sektorin palkkoja on korotettu.

Jokaiselle medialukutaitoiselle käy tuosta selväksi ketkä ovat Orbanin kannattajia: Eivät ole Budapestilaisia. Sen sijaan Orbanin kannattajat ovat lapsiperheitä, eläkeläisiä, alle 25 vuotiaita, maaseudun köyhiä ja julkisen sektorin työntekijöitä.

Onneksi Suomessa on kaikki toisin. Vasemmistolaista hallitusta ei voi suin surminkaan väittää millään tavalla oikeistolaiseksi. Se ei ohjaile kannattajilleen rahoja miljarditolkulla. Ne on varattu Afrikan ilmasto-ohjelmiin sekä EU:lle. Julkisella puolella hoitajat joutuvat lakkoilemaan saadakseen palkankorotuksia. Ei muuta kuin lisää hehkutusta Marinin hallitukselle yle. 

ETYJ on kritisoinut täysin suhteetonta epätasapainoa Unkarin mediassa. Márki-Zay sai vaalien alla viisi minuuttia puheaikaa (siirryt toiseen palveluun) valtiollisella M1-tv-kanavalla. Edes vaaliväittelyitä ei ole, koska Orbán ei salli niitä.

Hienoa että ETYJ puuttuu tällaiseen. Voiko Unkaria pitää tässä suhteessa demokratianakaan. Tällaista täytyy olla vain Unkarissa. Muissa EU-maissa ehdolla olevat varmasti osallistuvat vaaliväittelyihin jos sellaisia järjestetään.

Mutta hetkinen. Nytpä muistan erään demokraattisen maan vaaliväittelystä nolon yksityiskohdan joka ei sen maan mediaa hetkauttanut. Onko kyseisen maan demokratia uhattuna? Onko maa luisumassa diktatuuriin? ETYJ hoi!

Yle kellottaa tenteissä puheajat, kiitos siitä! Maikkari ei ainakaan vielä, mutta tässäpä eilisen #puheenjohtajatentti statsit sekunteina, pienellä virhemarginaalilla: Marin 577 Orpo 538 Saarikko 517 Essayah 434 Andersson 422 Henriksson 330 Suomela 298 Purra 239 Harkimo 235

Lisäksi huomattakoon, että pääministerille osoitettiin alussa pari pandemian hoitoon liittyvää kysymystä, joihin erilliset vastaukset n. 2 minuuttia.

Takaisin ylen analyysiin.

– Mielipidetiedustelut eivät ole luotettavia. En usko, että Fidesz saa kahden kolmasosan enemmistöä. Pienempi voitto tarkoittaisi, että he joutuvat neuvottelemaan parlamentissa, joka on tähän asti ollut kumileimasimen asemassa, Miklóssy sanoo.

Miten vaaleissa kävi?

Unkarissa istuvan pääministerin Viktor Orbánin Fidesz-puolue sai sunnuntain parlamenttivaaleissa suorastaan murskavoiton. Kun äänistä oli laskettu yli 94 prosenttia, Fidesz oli saanut niistä 53 prosenttia.

Näin ollen puolue on saamassa Unkarin parlamenttiin myös kahden kolmasosan enemmistön: 135 paikkaa yhdessä apupuolueensa kristillisen KDNP:n kanssa kahdestasadasta paikasta.

Fides voitti kaksi paikkaa. Koalitio hävisi aiempiin paikkalukuihin verrattuna kahdeksan ja parlamenttiin nousu uusi puolue joka voitti vaaleissa kuusi paikkaa.

Myös Iltalehti uutisoi vaaliasetelmista:

Kansainvälinen yhteisö on tuominnut ja eristänyt Putinin, ja samalla tämän läheiset tukijat, Orbán mukaan lukien, ovat joutuneet tekemään töitä vähätelläkseen aiempaa läheistä kumppanuuttaan. Kumppanuus on kai eri asia kuin ystävyys tai taloudellinen hyöty vai mitä media? Eipä teitä ole juuri kiinnostanut haastatella Tarja Halosta, Paula Lehtomäkeä, Petri Honkosta, Antton Rönnholmia, Esko Ahoa tai Eero Heinäluomaa. Joko kaasuputkilobbari Paavo Lipponen on matkalla Canossaan? Viimeinen mohikaani Erkki Tuomioja on eri asia.

Tosin Orbánilla on ensi kertaa vastassaan yhtenäinen oppositio ja mielipidetiedustelujen mukaan tilanne on varsin tasainen. Median-yhtiön viimeisimmän tutkimuksen mukaan hallitseva Fidesz on saamassa 40 prosentin kannatuksen ja oppositiokoalitio 32 prosentin, kun viidennes äänestäjistä ei osannut sanoa kantaansa. Zavecz Researchillä luvut ovat 39–36. Ylen mukaan mielipidetiedustelut eivät ole luotettavia, IL on eri mieltä. Toisaalta toitottihan yle kuten IL ja MTV:kin että Fidez ei tule saavuttamaan kahden kolmasosan enemmistöä. Mihin päättely perustui jos mielipidetiedustelut eivät ole luotettavia?

Vielä vuonna 2009 Unkari oli Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausrankingissa sijalla 25. Nyt sijoitus on 92., kun kärki on järjestyksessä Norja, Suomi, Ruotsi ja Tanska. Kuten huomaatte niin vapaus on hyvä, mutta se ei ole sama asia kuin tasapuolinen ja laadukas uutisointi.

Autokraatit myhäilivät puhuessaan molempia hyödyttävästä bilateraalisesta suhteesta sekä Venäjän ja Unkarin vahvoista taloussiteistä. Tämä ei ollut vain puhetta, vaan aasinsilta yhteistyön vankistamiseen.

Bilateraaliset suhteet? Kuulostaa jotenkin tutulta. Eikö eräällä maalla ollut hyvät bilateraalisest suhteet Neuvostoliittoon. Ystävyyttä kävivät syventämässä ja vankistamassa erilaiset delegaatiot samalla kun sovittiin tavaranvaihtosopimuksia. Kuulostaa pelottavalta diktatuurilta. Paheksuiko media tuolloin toimintaa vai paheksuiko media toimintaa paheksuvia?

Unkarin maakaasusta 85 prosenttia ja öljystä 60 prosenttia on peräisin Venäjältä, joten maa on siis tiukasti kiinni Venäjässä – ja Putinissa. Näillä varoilla Putin rahoittaa hyökkäyssotaansa, mikä asettaa Orbánin kiperään paikkaan.

Ai nyt energiariippuvuus onkin pahasta? Toisin oli 2018 jolloin Trump varoitteli Saksaa energiariippuvuudesta. Sehän oli hulvaton puhe josta HS:kin sai otsikon uutiselleen:

Trumpin puhe YK:ssa sai yleisön nauramaan – Hyväntuulinen hetki kuitenkin muistutti, että presidentin puheita ei oteta todesta. Olisiko sittenkin kannattanut ottaa todesta? Vieläkö nauru raikaa? Miten Suomen energiatuonti Venäjältä? Onko loppunut? Ei ole, mutta se ei estä sitä etteikö media voisi Orbania haukkua mutta Marinia kehua.

Unkarin energiantuonti on aivan eri asia ja ihan eri suuruusluokkaa kuin Saksan vastaava. Unkarin energiariippuvuutta voi morkata, Saksan ei. Saksa tuo puolet energiastaan Venäjältä, mutta rahavirta Saksasta Venäjälle on huomattavasti vuolaampi. Näillä rahoilla ei Venäjä hyökkäyssotaansa rahoita eikä aseta liittokansleri Olaf Sholzia minkäänlaisiin kiipeliin? Oletteko kuulleet että Saksa olisi lopettanut kaasun ja energiantuonnin Venäjältä? Siis muun kuin hiilen jota sillä on omasta takaa riittävästi. Niinpä. Samanlainen toiminta toisen tekemänä saa mediassa siunauksen, toisen tekemänä paheksuntaa osakseen.

– Orbán oli varma, että Putin ei hyökkäisi Ukrainaan. Kun hän hyökkäsi, Unkarin viestintä oli kaaoksessa noin viikon ajan, Krekó kirjoittaa Foreign Policyssa. Yksinkö Orban oli siinä käsityksessä? Muistelkaapa mitä mm. Niinistö ja muut poliittiset satraapit ja toimittajat sanoivatkaan Venäjän toiminnasta. Hekö olivat kartalla mutta Orban ei?

Pitkään piikkinä EU:n lihassa ollut Orbán yllätti kuitenkin monet, kun hän asettui tukemaan EU:n ja muiden länsimaiden linjaa. Orbán esimerkiksi muutti tiukkaa pakolaispolitiikkaansa ja kävi itse toivottamassa ukrainalaisia tervetulleiksi Unkariin. Orban siis pystyy muuttamaan kantaansa vai pystyykö? Siitä myöhemmin sillä nyt Ranskaan.

Lähdetäänpä jälleen liikkeelle ylen uutisella.

Keskustaoikeistolainen Emmanuel Macron ja äärioikeiston Marine Le Pen ovat vastakkain toisella kierroksella. Ehdokkaiden välinen ero on ennakoitua suurempi. Macron aloittaa toisen kierroksen kampanjoinnin kosiskelemalla vasemmistoäänestäjiä. – En pidä Le Penin mahdollisuuksia kovin suurina tässä vaiheessa, Miettinen sanoo. Miksi keskustaoikeistolaisen ehdokkaan pitäisi kosiskella vasemmistolaisia äänestäjiä? Eikö vassarin aatemaailma ole lähempänä keskustaoikeistolaista kuin äärioikeistolasta?

Miettinen sanoo, etteivät äänestäjät rankaisseet istuvaa presidenttiä Emmanuel Macronia vaalikampanjoinnin puuttumisesta tai siitä, ettei hän osallistunut vaaliväittelyihin. Ei osallistunut vaaliväittelyihin? No hups, nyt tuli mokattua tuossa edellä.

Iltalehdellä on kamppailun tiukkuudesta eri käsitys.

Ifopin mielipidemittaukset povaavat presidenttikilvasta äärimmäisen tiukkaa. Ifop povaa Macronille 51 prosenttia äänistä ja Le Penille 49 prosenttia. Ero mahtuu mittauksen virhemarginaaliin.

Yhteinen tekijä Ranskan ja Unkarin vaalien uutisoinnissa on se että media on maalaillut niin Orbanin kuin Le Penin, jos tulee valituksi, torppaavan Suomen NATO-jäsenyyden. Ilmeisesti media on löytänyt kaksi yksilöä jotka eivät vaihda kantaansa missään tilanteessa toisin kuin suurin osa suomalaisista on tehnyt. Tai sitten kyseessä on yhtä laadukas uutisointi kuten muistakin edellä esitetyistä asioista.

JK.

Yle:

Maaseudulla ja pikkukaupungeissa suosio on vahvaa, mutta Budapestissa jopa kolme neljäsosaa on Orbánia vastaan.

Oheisesta linkistä voitte tarkistaa väitteen oikeellisuuden. Kahdeksastatoista vaalipiiristä oppositio voitti 17. Suurin voiton taannut äänisaalis oli 60,53% seitsemännessä vaalipiirissä. Yleensä voittamiseen tarvittiin vähän yli tai vähän alle puolet äänistä. Kaikissa opposition voittamissa vaalipiireissä Fidezin ehdokas oli äänimäärältään toiseksi suurin. Ylen väite että Budapestissä kolme neljäsosaa (75%) olisi Orbania vastaan on rajusti liioiteltu. Kiitokset Unkarin suurlähetystölle tiedoista.

Päivitys 14.4. IS:

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi syytti Euroopan maita BBC:lle antamassaan haastattelussa ”rahan tienaamisesta toisten verellä”, kun ne jatkavat venäläisen öljyn ja kaasun ostamista Ukrainan sodasta huolimatta.
Zelenskyi mainitsi erikseen Saksan ja Unkarin, jotka ovat asettuneet vastustamaan kaasun tuontkieltoa osana Venäjään kohdistettuja sanktioita.

Mitä kirjoitinkaan Unkarin ja Saksan energiantuonnista ja siitä että IL:stä se oli paheksuttavaa vain Unkarin osalta? Ei ole väliä mitä tekee vaan kuka tekee. Näin toimii toimittajan kaksinaismoraali ja eri säännöt eri ihmisille.