Sakotus käytännöstä on herännyt taas keskustelua, etenkin siltä osin jossa sakot on suhteutettu tuloihin. Mielestäni tuloihin suhteutettu sakko on aivan hyvä tapa rangaista.

Ajatellaanpa esim. ylinopeudesta annettavaa sakkoa. Pienituloinen Risto Reipas ajaa 1900-luvun loppupuolelta olevalla autollansa 30 km/h ylinopeutta, Riston kk. tulot ovat n.1200 Euroa. Hänelle annetaan rikkeestä n. 500 euron sakot. Lähes puolet kuukauden ansioista meni sakkoihin. Milläs nyt hankitaan perheelle ruoka?

Verrataanpa tilannetta Roope Porhon tilanteeseen. Roope ajaa samaa ylinopeutta uuden karhaella BMW:llä, eikä edes mukavassa kaarassaan huomaa ylitystä. Roopen kk. tulot ovat n. 20000 Euroa. Roope ei edes huomaa annettua 500 Euron lovea tuloissaan.

Mikähän on sakkojen vaikuttavuus käyttäytymiseen tulevaisuudessa Roopen kohdalla? Risto on kyllä läksynsä oppinut, kun piti luopua autosta ja samalla meni pienipalkkainen työkin, koska ei pystynyt kulkemaan ilman autoa, hän sattui asumaan alueella, jossa ei ole julkista liikennettä.

Eli, eiköhän suhteuteta sakkojen suuruus tulevaisuudessakin maksukykyyn, jotta sakon vaikutus olisi tasapuolinen kaikille kansalaisille!