Ollaan sitä monta vuotta kehuttu ja medioissa mainostettu kuinka kannattaa alkaa yrittäjäksi Suomessa. On järjestetty kursseja työvoimatoimiston toimesta ja jopa peruskouluissa on järjestetty opetusta yrittäjyyteen. On käytetty mielikuvien luontiin suurten yritysten imagoja ja annettu ymmärtää, että sinunkin yrityksesi on joku päivä tällainen ja olet onnellinen menestyvä yrittäjä. Mainoksissa esiintyy pääsääntöisesti isoja yrityksiä, joissa on paljon henkilökuntaa ja menestystä.

Ei juuri lueta juttuja yhden ihmisen yrityksistä, jotka ovat laitettu pääsääntöisesti pystyyn pienen starttirahan turvin. Pieni yritys pyörii alkuun niin kauan kuin starttirahaa on. Tukiraha kun loppuu, alkaa arki ja pienyrittäjän maksut virtaavat säännöllisinä tulojen epäsäännöllisyydestä huolimatta. Maksussa olisi sähköä, vuokraa, eläkemaksua, veroja, osamaksuja ja tähän päälle vielä yrittäjän palkka. Jos kassavirta ei ole kunnossa, alkavat vaikeudet. Ensin yrittäjä luopuu palkastaan ja koittaa pitää yritystä pystyssä. Samalla vähän viivästyy myös eläke ja verojen maksut. Alkaa myös ulosottomiehen kirjeet tulla tutuiksi, mutta yrittäjä sinnittelee vuodesta toiseen uskoen kyllä tämän tästä paremmaksi muuttuvan, kunhan saan tuon seuraavan homman taas kerran tehtyä.

Sitten tuli vuosi 2020 ja korona. Valtion päätti surutta siivota huonot yrittäjät pois. Business Finland jakoi tukea vain suurille työllistäjille ja sellaisille, jotka olivat bisneskonsulttien kanssa tekemisissä ja kokeilivat hakea sieltä tukea. Herää kysymys eihän Suomessa ole hyväveli verkostoja vai joko se jo maan tapa? Jos näyttää siltä, että kaverit ovat jakaneet toisilleen rahaa, niin se oikeasti näyttää siltä. Eipä lohduta pienyrittäjää.

Seuraavaksi sanottiin kunnilta saatavissa olevan tukea. Tuki, jonka suuruus on vain 2000 euroa ja kunta päättää kenelle se myönnetään, eli ei kaikille. Jos on merkintä ulosottorekisterissä tukea ei tipu eikä verovelkaakaan hyvällä katsota. Yrittäjä saa sentään historiallisella päätöksellä mennä työvoimatoimiston asiakkaasi, tosin vain määräajaksi. Kun määrä aika loppuu, meillä on tuloton yrittäjä. Mikäli ei ole yritys mennyt jo konkurssiin tai lopettanut.

Suomessa tulee olemaan ennätysmäärä työttömiä yrittäjiä työnhakijoina. Tarvitsee vilkaista vain Suomen lähihistorian lamaan, miten kävi laman ajan pienyrittäjille. Silloinkin suoritettiin pienyrittäjien puhdistus, perheitä hajosi ja liian moni pienyrittäjä päätti päivänsä oman käden kautta jättäen syvät traumat moneen sukuun ja ihmisiin. Toivoisin valtion ottavan tosissaan nämä pienyrittäjät eikä aja heitä konkurssiin. Pieni on yhtä tarpeellinen kuin suuri, muulloinkin kuin vain juhlapuheissa.