Business Finland eli BF jakoi rahaa yrityksille, jotka voisivat kehittyä koronan jälkeen. Hakemuksia tulvi ovista ja ikkunoista ja myönteisiä lappuja jaettiin. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että on tarvinnut olla kuin yrityksen omaperäinen hakemus sisään, niin rahat tipahtivat tilille.

Kohuhan siitä tuli, itku ja poru. Alkoi tarkistus tukien myöntämisen perusteista. Tarkastuksen kohteena olivat käsittelyprosessin asianmukaisuus ja päätösten säädöstenmukaisuus, myöntö- ja hylkäysperusteet, hakemusmäärät ja käsittelyajat sekä myönnetyn rahoituksen aiottujen käyttökohteiden sääntöjen mukaisuus.

BF arvioi hakemusten rahoituskelpoisuuden osalta erityisesti, miten toiminnan kehittäminen on kuvattu. Rahoitushakemuksiin kuvatut kehittämistoimenpiteet ja koronaepidemian vaikutus on tulkittu matalalla kynnyksellä. Tämä on aiheuttanut tulkinnanvaraisuutta erityisesti kehittämisen ja varsinaisen liiketoiminnan välillä.

Rahoituksen hakemisessa ja käsittelyssä on painotettu käsittelyn helppoutta, yksinkertaisuutta ja nopeutta. Tarkastuksen mukaan tässä on käsittelyprosessin osalta olennaisilta osin onnistuttu. Myöntö- ja hylkäyspäätöksiä on pääsääntöisesti perusteltu annettujen ohjeiden ja kriteerien mukaisesti. tarkastuksen perusteella BF ei ole rahoittanut sellaista yhtiötä, joka rahoituspäätöksen ajankohtana olisi asetettu konkurssiin tai yrityssaneerausmenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi, tai jolla olisi ulosotossa verovelkaa, tai joka olisi menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi. Tarkastusraportista kirjoitti Talouselämä-lehti.

Kiire oli kova ja raha poltti BF taskuja, rahaa jaettiin kiireen vilkkaan. Eipä katsottu ollenkaan yrittäjän menneisyyttä ja aikaisempaa konkurssi ja velkahistoriaa. Rahaa piti vissiin saada menemään, koska sitä alussa jaettiin myös yhden henkilön yrityksille kuten vaikkapa oululaiselle, pihan perällä toimivalle peräkärrykauppiaalle. Selvityksen mukaan aikomuksena laajentaa mopojen ja moottoripyörien korjaukseen sekä tukkukauppaan. BF tuki hanketta ihan mukavasti 71 400 eurolla. Kysyin BF:lta miten tuo tuki on mahdollinen, ja vastauksena kuulemma Oulussa tarvitaan mopokorjaamoa.

Kun taas kainuulainen kylpylä, joka laajentaisi toimintaansa ei saanut euroakaan! Kyllä minusta täytyisi tukea ennemminkin kainuulaista kylpylää kuin yhden miehen peräkärrykauppiasta Oulussa. Kainuussa on muutenkin vähän töitä ihmisillä ja olisi luullut, että siellä rahaa tarvitaan matkailun turistivirtojen elvyttämiseksi ja kehittämiseen. Kylpylä Kainuussa ei ole pelkästään kylpylä, vaan matkailun solmukohta
ja sen aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät.

Kuka takaa, että yrityksien sepittämät korkealentoiset suunnitelmat joihin rahaa nyt saa helpolla, tulevat lopulta toteutumaan? Kyllä totta on se, että tilaisuus herättää oman hyödyn tavoittelijat, jotka ottavat helpon rahan ja hyödyn vastaan. Haitat jäävät yhteiskunnan kontolle.