Maaseutuviraston tukiperusteet hankaloittavat sähköverkon parantamista

Maaseutuviraston vuoden 2015 tukien hakuopas on tuonut sähköverkkojen parannustyötä tekeville ja viljelijöille aikamoisen yllätyksen, kun kasvukauden aikana tehtävät yhdyskuntatekniset työt voivat aiheuttaa viljelijöille huomattavia tulonmenetyksiä. Tämä on asettanut sähköverkkojen parantamistöiden suunnittelijat erikoiseen tilanteeseen, kun töiden ajoittaminen on mennytkin erittäin vaikeaksi. Nyttemmin on aika monta verkonparannustyötä jäissä ja odottamassa selvennystä milloin oikein työt voidaan tehdä.

Maaseutuviraston eli Mavin ohjeen mukaisesti maatalousmaata saa käyttää muuhun kuin maataloustoimintaan seuraavasti: ennen kylvöä, sadonkorjuun jälkeen ja talvikaudella saa tehdä maatalousmaalla viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä sekä toimenpiteitä, jotka eivät liity maanviljelyyn.

Viljelyyn liittymättömiksi toimenpiteiksi katsotaan mm. viemärin, sähkölinja- ja muut yhdyskuntatekniset työt, matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvä (yritys) toiminta sekä jokamiehenoikeuksien mukainen toiminta.

Nämä toimet eivät saa kuitenkaan Mavin ohjeiden mukaan vaarantaa lohkon maatalouskäyttöä seuraavana kasvukautena. Kasvukauden ulkopuolisista toimenpiteistä kuitenkaan ei tarvitse ilmoittaa kunnan maaseutuviranomaiselle.

Huomattavaa kuitenkin on, että eräissä viljelijätuissa tietyt lohkon hoito- tai käyttömuodot rajaavat käyttöä tarkemmin. Ohjeen mukaan esim. ympäristökorvauksen luonnonhoitopeltonurmet vaativat kasvuston säilyttämistä tietyllä tavalla tai tietyn ajan.

Tilapäisesti viljelemättömällä viljelysmaalla voi tehdä muuta tilapäistä toimintaa, kuten yhdyskuntatekniikan vaatimaa kaivamista. Tilapäisesti viljelemättömälle alueelle ei makseta viljelijätukia.

Jos yhdyskuntarakentamisen vaatimia toimia tulee kesken kasvukauden ja ennen sadonkorjuuta joutuu viljelijä perumaan viljelijätuet siltä alalta, jolla toimenpiteitä tehdään.

Suomen sähköverkkoa parannetaan häiriötilanteiden haltuun ottamiseksi rakentamalla nykyisiä sähkölinjoja maanalaisiksi sähkökaapeloinniksi. Viljelijöiden tukien menettämisen pelko on aiheuttanut verkonparannusten suunnittelulle lisävaatimuksia, koska jo suunnitteluvaiheessa pitää tietää milloin on kysymyksessä kevät- tai syyskylvöt, taikka luonnonhoitopeltonurmia.

Mikäli taas verkonparannustyöt tehdään viljelijän näkökulmasta vääränä ajankohtana saattaa edessä olla kohtuuton tukien menetys.

Selvää on, että kysymyksessä on selkeä maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välisen poikkihallinnollisen yhteistyön puute. Molempien ministeriöiden alaiset viranhaltijat ovat peruslähtökohdiltaan oikeassa, mutta Mavin jääräpäinen ohje ei ratkaise ongelmaa kentällä toimivien ihmisten osalta. Kansallinen etu vaatii joustavuutta ja viime aikoina on korostettu näpertelypolitiikan kuriin saamista, sekä turhien rajoittavien säännösten purkamista. Tässä on yksi sellainen, jossa pitää katsoa yhteiskunnan kokonaisetua.