Suomen osuus koko maailman hiilipäästöistä on noin promillen luokkaa. Tieliikenteen osuus kasvihuonepäästöistä on noin viidenneksen verran. YK:n pääsihteeri on vaatinut kaikkia maita julistamaan ilmastohätätilan. Suomen vihervasemmistohallitus on tehnyt työtä käskettyä. Nyt toteutettava ilmastopolitiikka on yltiökunnianhimoinen. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, kun esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa tavoite on asetettu vuoteen 2045 ja Ranskassa, Saksassa, Tanskassa sekä Unkarissa vuoteen 2050 mennessä. https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20190926STO62270/mita-hiilineutraalius-tarkoittaa-ja-miten-se-saavutetaan-2050-mennessa
Valtioneuvoston 3.2.2020 päivätyssä tiekartassa todetaan: ”Ilmastotavoitteen saavuttaminen on mahdollista, ja toimilla voidaan parantaa kansalaisten hyvinvointia, lisätä työllisyyttä ja kohentaa talouden elinvoimaisuutta.”

Korulauseista tosielämään. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan esimerkiksi turvetuotannon nopean lopettamisen seurauksena tuottajat ja kuljetusyritykset ovat kärsimässä jopa 900 miljoonan euron tappiot kaluston arvon alenemisesta ja menetetyistä tuloista. Monen yrittäjän työt loppuvat, tulot jäävät saamatta, mutta velka jää. Tutkimuksen mukaan 1700 työpaikkaa katoaa alalta suoraan ja kerrannaisvaikutuksineen 3500. Hallituksen turvepäätöksessä jäi sivuseikaksi huoltovarmuus. Turvetta korvataan ulkomailta tuoduilla hakkeella ja pelletillä. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.1259179

Autoilijat on ajettu ahtaalle. Bensan hinta nousee nousemistaan veronkorotusten takia, suunnitellaan tietulleja, työnantajan tarjoamien autopaikkojen verotusta – vain mielikuvitus näyttää olevan rajana ihmisten autoilun hankaloittamiseksi ja jopa mahdottomaksi tekemiseksi. Verojen ja maksujen korotukset syövät ihmisten ostovoimaa ja nostavat teillä kuljetettavien tuotteiden, kuten elintarvikkeiden hintoja. Osalle ihmisistä henkilöauton käyttö on välttämätöntä, esimerkiksi julkisen liikenteen puuttuessa tai työmatkojen takia. Toisaalta, niillä keillä vaihtoehtoja on, täytyy säilyä valinnanvapaus. Kaikki eivät voi tai eivät halua hankkia sähköautoa, jonka kanssa reittisuunnittelu saattaa olla haasteellista vielä keskeneräisen latauspisteverkoston vuoksi. Kukaan perheenäiti ei jää mielellään jumiin kovaan pakkaseen keskelle pimeää korpea sähköautoineen, itkevien lasten kanssa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne on todennut, että vihervasemmistolaisen ideologian toteutumissuunnitelmaan sisältyy ajatus yhteiskunnan johtamisesta totalitääriseen järjestelmään. Hiilidioksidi on valittu viholliseksi siksi, että tavoite maapallon keskilämpötilan nousun rajauksesta 1,5 asteeseen on käytännössä saavuttamattomissa. Näin voidaan pitää yllä jatkuvaa ja pahenevaa hälytystilaa ja perustella kansalaisoikeuksien sekä –vapauksien kapenemista sekä koko ajan kiristyvää sääntelyä. Ranteen mukaan Suomen todelliset ja kiireelliset ympäristönsuojelutarpeet liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ympäristön mekaanisen, kemiallisen ja biologisen saastumisen estämiseen sekä viljelykelpoisen maan säilyttämiseen. Perussuomalainen-lehti 1/2021, s.9.

Hinku-hanke on vuonna 2008 perustettu ilmastonmuutoksen edelläkävijäkuntien verkosto, joiden tavoitteena on vähentää päästöjä 80% vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Oma kotikaupunkini Nokia on ollut mukana verkostossa vuodesta 2019 ja tavoitteina ovat vähähiilinen liikkuminen sekä kiinteistöjen energiaratkaisut. Nokian kaupungilla on käytössä 26 kaasuautoa sekä kuorma-auto, joihin voi tankata myös biokaasua. Autot ovat muun muassa kunnan kotihoidon ja pysäköinnin valvonnan päivittäisessä käytössä. Lähijunapilotti on lisännyt ympäristöystävällistä kulkemista. Nokialla on myös palkittu bio- ja kiertotalouden yrityspuisto ECO3, jossa monet ympäristö- ja energia-alan yritykset kehittävät uuttaa ilmastoystävällistä elinkeinotoimintaa. https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutiset/Nokia_on_uusin_Hinkukunta_Tampereen_seud(49408)

Niin kauan kun ympäristöhankkeet ja -toimet ovat aidosti hyödyllisiä, niillä on todellista vaikuttavuutta eivätkä rasita kuntalaisten kukkaroa ja arkea, tuskin kenelläkään on nokan koputtamista.

Itse peräänkuulutan Lulu Ranteen tapaan katseen siirtämistä myös maan tasalle, ympäristönsuojeluun esimerkiksi roskaamisen ehkäisemiseksi. Elokapina-tyyppisten maailmanlopunlietsojien sijaan kouluissa on hyvä pitää säännöllisesti, 1-2 kertaa lukukaudessa koulurakennuksen lähiympäristön siivoustalkoot tai roskalenkki. Lapsia ja nuoria ei tule ahdistaa ja masentaa ilmastonmuutossaarnaamisella, vaan sen sijaan kannustaa konkreettisiin tekoihin. Huolehtimaan omasta lähiympäristöstään, sen kauniista ja ainutlaatuisesta luonnosta sekä luonnonvaraisista eläimistä. Kaupunki voi järjestää myös aikuis- ja senioriväelle ulkoilutapahtumia, joissa voidaan yhteisöllisesti siistiä kaupunkikuvaa esimerkiksi vesistöjen rantoja roskista siivoamalla. Jos korona-aika jatkuu vielä pitkälle tätä vuotta, ulkoilmatapahtumat ovat turvallisia tapoja kaupunkilaisille viettää aikaa yhdessä ja voida paremmin henkisestikin. Jotkut Nokian koulut (mm. Harjuniitty) ovat roskatalkoita jo järjestäneetkin säännöllisesti, samoin urheiluseurat (esimerkiksi BC Nokia). Nokian urheilusukeltajat ovat säännöllisesti siivonneet Vihnusjärjen pohjasta siellä olevia, mahdollisesti uimareille jopa vaarallisia järveen kuulumattomia roskia.

Kaupunki voi ottaa myös tavoitteekseen päästä eroon maailman yleisimmästä muoviroskasta, tupakantumpista. Ei natsoja Nokialle, ei natsoja minnekään! Lisätään julkisia tumppiroskiksia ja jaetaan julkisissa tiloissa tupakoitsijoille mukaan miniroskiksia, jotka kestävät käytössä vuosia. Olen järjestänyt miniroskistyöpajoja pariin otteeseen Nokian kirjastossa ja koronatilanteen salliessa on tulevaisuudessa tiedossa myös nuorille oma paja nuorisotiloissa.

https://www.nokianuutiset.fi/uutiset/art-2000006857647.html

https://www.nokianuutiset.fi/uutiset/art-2000006834638.html

Älyroskikset ovat myös sijoitus, jotka maksavat valmistajan mukaan itsensä takaisin 2-3 vuodessa. Älyroskis tiivistää jätteet aurinkoenergialla ja ilmoittaa, milloin on tyhjennystarve. Reaalikapasiteetti on 1200 litraa. Näin ollen tyhjennyskertojen määrä vähenee ja säästetään kuljetuskustannuksia ja -päästöjä.

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1386314

Osa meistä ajattelee, että oman kotikaupungin siisteys ja viihtyvyys on epämääräisen ”kaupungin” ja sen työntekijöiden vastuulla, aivan kuin roskia voisi heitellä kadunvarsille yli olan kun ne joku muu kuitenkin korjaa. Kaupunki olemme me. On silkkaa tuhlausta maksaa siitä, että joku muu siivoaa roskat, joita heitetään ympäristöön välinpitämättömyyttään tai ymmärtämättömyyttään. Netissä näkyi viime vuonna kuvia joidenkin kaupunkien ilmastonmuutosmielenosoitusten jäljiltä. Ilmastonmuutoksesta huolestuneet lapset ja nuoret olivat jättäneet jälkeensä melkoisesti roskia. Ristiriitaista, eikö totta? Tietoisuuden kasvattamista tällä saralla tarvitaan.

Aiheesta myös:
https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-peraankuuluttaa-suhteellisuudentajua-ilmastohysteriaan-suomalaiset-lakkaisivat-hengittamasta-silla-vaikutusta-ilmastonmuutokseen/
https://www.lvm.fi/-/tieliikenteen-paastot-laskussa-2020-luvulla-uusia-toimia-tarvitaan-yha-1166678