Tuntuu, että ihmisillä menevät käsitteet sekaisin, kun puhutaan markkinataloudesta verrattuna kapitalismiin. Olisiko syytä hieman selkeyttää asiaa ja miettiä, mikä kansantalousmalli on paras ja kenen kannalta? Voinemme olla yhtä mieltä siitä, miten kapitalismi viittaa yksityiseen omistamiseen ja markkinatalous lähinnä vapaisiin markkinoihin, joita kysyntä ja tarjonta määrittää. Onko sitten kysymys samasta asiasta vain eri nimillä, niin mielestäni ei ole. Kapitalismi ei ole markkinatalouden synonyymi.

Kun kapitaalin omistaja sitoo pääomiaan tuotantovälineisiin tai sijoittaa spekulatiivisiin pörssiosakkeisiin, asuntoihin jne, niin hänelle vapaa markkina ei ole etu. Kapitalistille toinen kapitalisti on kilpailija, joka uhkaa hänen reviiriään. Myös vapaa hintakilpailu on riskitekijä. Parasta kapitalistille ovat valtion säätelemät omistusoikeudet ja hinnat. Samasta lähteestä eivät kaikki voi rahastaa. Siksi totalitaarinen valtio on riiston välineenä paras tuotantovälineiden- ja kiinteän omaisuuden suoja omistajalle. Omistaja voi olla myös kasvoton hallinnon byrokraatti, joka toimii nomenklatuuran hyväksi, vaikka järjestelmän legitimiteetti olisi valheellisessa yhteisomistuksessa. Siten sosialismi, joka muuttuu lopuksi kommunismiksi, on yksi valtiokapitalismin muoto.

Mitä sitten tulee markkinatalouteen ja sen toimintamalliin, niin sen etu on valtion mahdollisimman vähäinen puuttuminen markkinoiden toimintaan. Markkinoita ohjaa tavaroiden ja palvelujen tuottajien kiinnostus kulutuskysynnästä, johon he pyrkivät vaikuttamaan suoraan kuluttajille kohdistuvana mainontana. Hinnat määräytyvät vapaasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Markkinoilla toimiville ja niille pyrkiville ei aseteta tarpeettomia lupavaatimuksia tai lisenssimaksuja. Kartellit (hinnoista sopiminen) ovat kiellettyjä. Tälle järjestelmälle on myrkkyä, jos valtionhallinto puuttuu markkinoihin esim. tukien tai hintasäännöstelyjen myötä. Ne vääristävät terveen kilpailutilanteen.

Jos hyväksyy nämä edellä kuvatut määrittelyt kapitalismin ja markkinatalouden eroiksi, niin voi todeta, ettei Suomessa ole voimassa todellisuudessa kumpikaan näistä. Puhdasta kapitalismia, joka perustuu omaisuuden ja tuotantovälineiden omistuksesta saatavaan tuottoon, rajoitetaan kilpailun esteitä poistamalla – ainakin jossain määrin. Markkinatalous ei toimi oikein, koska omistamista tuetaan veronalennuksin ja veronmaksajien (kuluttajien) rahaa siirretään tukien muodossa sijoittajille ja omistajille ilman vastiketta, joka vääristää kilpailutilannetta ja nostaa hintatasoa. Tästä yhtenä esimerkkinä Kelan maksama vuokratuki. Myös valtion maksamat yritystuet, jotka eivät ole lainoja, sopivat huonosti markkinatalouden lainalaisuuksiin.

Onko sitten syytä olla huolissaan talousjärjestelmän tilasta ja kehityksestä Suomessa sekä laajemmin Euroopassa? Varmaankin on, mutta ensin pitää selvittää, mitä järjestelmää kannattaa. Onko valtion syytä puuttua markkinoiden toimintaan? Onko valtion syytä tukea omistamista (piilo) tukien muodossa? Mistä hallitus puhuu, kun se puhuu työllisyystoimista? Hallituksen ja valtiovallan yleensä, ei pitäisi ollenkaan puuttua työmarkkinoiden toimintaan, koska työmarkkinat kuuluvat myös vapaan markkinatalouden yhteen tärkeään osaan, vapaaseen työn ja oman osaamispääoman myyntiin työmarkkinoilla ilman tarpeetonta byrokratiaa. Työmarkkinaa ja muuta markkinataloutta ei voi erottaa toisistaan. Tietysti voi, mutta se on silloin suunnitelmataloutta ja valtiokapitalismia. Nyt taidamme olla pahasti siinä tilassa.