Kreikassa järjestetään uudet vaalit. Vaalien suurimmaksi voittajaksi ennusteiden mukaan nousee vasemmistopuolue Syriza, joka vastustaa avoimesti Kreikan velkojien vaatimuksia. Syriza vaatii, että puolet Kreikan 320 miljardin veloista annetaan anteeksi.

Mikäli Syriza voittaa vaalit, on kolme vaihtoehtoa: Kreikka eroaa eurosta, rahaliiton sääntöjä muutetaan tai Syriza luopuu vaatimuksistaan. Jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuminen on teoreettinen Kreikan nykytilanteessa.

Kun ensimmäinen tukipaketti oli myönnetty Kreikalle, ministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi, että ”Kreikan apupaketin jälkeen niin Kreikassa kuin muuallakin Euroopassa asiat ovat kunnossa. Joka muuta väittää, on pölhöpopulisti.” Minun mielestäni Kreikan valtion talous ei ole ollut kunnossa ennen maan euroon liittymistä eikä varsinkaan sen jälkeen.
Entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) puolestaan vakuutti, että Suomella on vakuudet takaamistaan Kreikan lainoista. Tämäkin väite on osoittautunut virheelliseksi. Suomella ei ole vakuuksia, vaan total return swap –tuotonvaihtosopimus. Mikäli Kreikan velkoja leikataan, Suomen ”vakuudet” eivät kata tappioista senttiäkään. Suomen vastuu Kreikan veloista on vähintään seitsemän miljardia euroa ja ”vakuudet”, joista Suomi on itse joutunut maksamaan, alle miljardin.
Suomen talous on epätasapainossa, ja hallitus on epäonnistunut velkaantumisen pysäyttämisessä. Mikäli Kreikassa tapahtuu pahin, maksaa euroseikkailun Suomen kansa. Vaihtoehtoja olisi ollut olemassa. Myös pankeille on mahdollistettava luottotappiot eikä niitä pidä maksattaa Suomen kansalla!