Euromailla monta syytä taipua Kreikan edessä
Euromaiden valtiovarainministerit aloittavat kokouksensa Brysselissä tänään, keskiviikkona puoli seitsemältä. Ennakkokaavailuissa on eri lähteitä tutkimalla odotetttavissa oikeastaan mitä tahansa. Jotkut uskovat Kreikan alistumiseen siitäkin huolimatta, että Kreikan parlamentissa Syrizan uho on nähty jo kahdesti. Samoin Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis melko nopeasti vaalien jälkeen ilmoitti Euroryhmän (koostuu euroalueen valtiovarainministereistä) puheenjohtajalle, sekä Hollannin valtiovarainministeri Jeroen Djisselbloemille, että Troikan aika on ohitse.
Troikalla tarkoitetaan Euroopan komissiosta, Euroopan keskuspankki EKP:sta, sekä Kansainvälisestä valuuttarahasto IMF:stä muodostetua valvojaa. Troikka vahtii Kreikan tukipakettiohjelman edistymistä. Siinä ei ole ollut kehumista, vaan tavoitteista on lipsuttu toistuvasti. IMF on jo itse myöntänyt, että ohjelma on epäonnistunut. Euroopan toimijat taas eivät ole, koska erityisesti Saksassa pitää esittää äänestäjille tiukkaa linjaa. Likimain puolet saksalaisista ovat sitä mieltä, ettei Kreikan paikka ole yhteisvaluutassa. Tästä kertoo Open Europe. [1]
Kreikkako taipuisi?
Suurin yksittäinen argumentti Kreikan taipumisen puolesta on se, ettei Kreikka halua riskeerata eurojäsenyyttään. Kreikkalaisista noin 70 prosenttia haluaa pysyä euromaana, ja vain 10 prosentin mielestä Kreikan tulisi jättää yhteisvaluutta. Loput eivät joko osaa tai halua muodostaa kantaansa.
Toinen argumentti kuuluu, ettei Saksa taivu. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble onkin ilmoittanut asenteensa demokratiasta. Schäublen mukaan vaalit eivät muuta mitään. Taipumattomuus tulee vahvimmin kuitenkin Espanjalta, jossa valtaapitävä PP-puolue katselee kauhulla Syrizan sisarpuolueen Podemoksen menestystä. Espanjassakin on parlamenttivaalit tänä vuonna. Podemos saisi vain lisää tuulta purjeisiinsa, jos Syrizan säästötoimien vastainen politiikka johtaisi ”voittoon”.
Nämä väitteet pitävät toki varsin hyvin paikkaansa, mutta Kreikan viesti on jo selvä. Varoufakis totesi parlamentissa, että eihän siinä ole mitään syytä lähteä neuvottelemaan, jos ei ole valmis yhteentörmäykseen. Kyse on siitä, kenen kädessä ovat jokerit. Uskon ne löytyvän kuitenkin ennemmin Kreikalta.
Se väärä syy olettaa Kreikan taipuvan
Kreikallakin on muutamia syitä odottaa euromaiden taipuvan. En usko väittämään, ettäkö nyt Kreikan euroero olisi helpommin hallittavissa kuin vuosina 2011-2012. Tämä on mielestäni harhaanjohtava ajattelumalli.
Tähän tulokseen kuitenkin päädytään tutkimalla vain valtiolainakorkoja. Uskotaan, että kriisirahastot ovat onnistuneet luomaan palomuurit euromaiden välille. Se on toki kiistaton tosiasia, etteivät kriisimaiden valtiolainakorot ole enää huojuneet dominopalikoiden lailla aina seuraavaan maahan, kuten aiemmin kävi. Tämä ei johdu kuitenkaan eurokraattien palomuureista, vaan yksinomaan EKP:n lupauksesta tehdä kaikki tarvittava pitää euro yhtenäisenä.
Markkinat tulkitsivat, että EKP aikoo tarvittaessa ostaa valtiolainoja kahmalokaupalla. Tälläisen linjauksen keskuspankki tekikin tammikuun loppupuolella.
Pikemminkin Kreikan euroero vain alleviivaisi sitä, ettei edes EKP:n lupaukseen tehdä kaikki tarvittava ole riittävä.
Kreikka saisi kilpailukykynsä nopeasti takaisin huokeammalla valuutallaan. Totta on se, että tuontitavaran hinnat nousisivat. Se luo kuitenkin edellytyksen Kreikan sisämarkkinoille tuottaa vastaavia tuotteita. Se tietäisi taas työntekijöille tarvetta, ja Kreikan suuresta työvoimareservistä on mistä ammentaa. Työttömyys lähtisi pienellä viiveellä siis laskuun, vienti vetäisi heti.
Suomi koki vastaavan ”ihmeparantumisen” kellutettuaan markkansa 1992. [2] Suomi teki kuitenkin yhden virheen. Suomessa velkojien asema pidettiin liian suojattuna, ja sen vuoksi moni yritys kaatui velkoihinsa. Kreikka tuskin tulee drakmoillaan maksamaan euromaiden velkoja täysimääräisenä. Muille euromaille syntyisi mojovia luottotappioita, ja muiden euromaiden ahdinko siten vain kasvaisi.
Samalla muut kriisin kourissa kärvistelevät maat huomaavat Kreikan nousevan jaloilleen. Se herättäisi varmasti kysymyksiä oman valuutan mielekkyydestä ainakin Portugalissa ja Italiassa. Miksei myös Espanjassa, Ranskassa ja jopa Suomessa. Euro jäisi lyhyeksi, mutta varsin murheelliseksi kokeiluksi Euroopan historiassa.
Varoufakis on itse ilmoittanut, että euro on kuin hauras korttitalo. Jos siitä poistaa yhden kortin (Kreikan) niin koko talo sortuu. [3]
Euromailla enemmän hävittävänä
Kreikan neuvotteluvaltti onkin tämä ero yhteisvaluutasta, sekä velkojen laiminlyönti.
Mukana on myös geopoliittinen ulottuvuus: Venäjä ja Ukraina.
Kreikan uusi hallitus muistutti ensi töikseen, että he ovat valmiita torppaamaan EU:n pakotepäätökset. Kreikka tosin taipui tässä kohtaa, ilmeisesti vain saadakseen neuvotteluvoimaa tähän heille tärkeämpään asiaan.
Kreikka on myös Nato-jäsenmaa. Halutessaan se voi siis asettua poikkiteloin niin EU:ssa kuin Natossakin kaikkeen Venäjän vastaisessa toiminnassa. Jos euromaat eivät taivu Kreikan tavotteisiin saada siltarahoitusta, niin rahoitus voisi tulla Venäjältä. Tällöin ei liene vaikea arvata sitä, asettuisiko Kreikka poikkiteloin esimerkiksi EU:n pakotepolitiikassa.
Euromailla on siksi enemmän hävittävänä tässä nokituskilpailussa. Olen siksi sitä mieltä, että euromaat taipuvat jonkinlaiseen kompromissiin, jota voidaan esitellä ”torjuntavoittona”. Samalla vyöhykkeellä tulee Kreikankin liikkua. Yli 70 prosenttia kreikkalaisista tukee Syrizan vetämän hallituksen tiukkaa vastustusta Euroopassa.
Sen näkee kahviloissa ja toreilla. Pelkästään se on riittänyt piristämään ihmisiä pois apatiasta. Kansallinen itsetunto kasvaa, kun he huomaavat valitsemiensa edustajien edes taistelevan kunnolla heidän tulevaisuudestaan. Muutamat vaalit näitä ennen he ovat raaputtaneet vain tyhjiä arpoja.
Lähteitä:
[1] http://openeurope.org.uk/daily-shakeup/greece-and-eurozone-partners-at-loggerheads/
[2] http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/08/19/nolo-totuus-suomen-ehdottamista-kriisilaakkeista/201235862/12
[3] http://www.reuters.com/article/2015/02/08/us-eurozone-greece-varoufakis-idUSKBN0LC0QO20150208
Euroryhmä kokoontuu tänään – yhteenotto Kreikan ja EU:n välillä näyttää todennäköiseltä
Tekstin aiheet:
Suurin mielenkiinto kohdistuu siihen minkälaisella valheella Stubb ja rinne selittävät kreikalle kohta annettavia lisämiljardeja.. Ja Yle ja hs pimittävät faktoja vaalien yli.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Eräs vaihtoehto on antaa Kreikalle mahdollisuus nostaa kattoa, jolla kreikkalaispankit voivat pantata Kreikan valtiolainoja EKP:lle yhteisvastuuriskille. Jos tätä kattoa nostetaan, niin kreikkalaispankit voivat ostaa Kreikan velkaa. Sen jälkeen ne panttaavat velkakirjat EKP:lle lisärahaa vastaan.
Tällöin lisärahoitus Kreikalle tulisi eräänlaisena ”häivetukena”, joka ei näy tutkassa.
PS tullee kuitenkin varmastikin uutisoimaan aiheesta, mikäli näin tehdään.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
>Kreikka tuskin tulee drakmoillaan maksamaan euromaiden velkoja täysimääräisenä.
Mitä eroa tuossa on sitten siihen, että se ei nytkään niitä pysty maksamaan?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ero on siinä, että Varoufakis on ehdottanut vaihtaa nykymuotoiset velkakirjat Kreikan talouskasvusidotuiksi velkakirjoiksi. Toisin sanoen: jos Kreikan talous ei kasva, ei tule korkotulojakaan.
Jos Kreikka taas ajautuu/eroaa yhteisvaluutasta niin velkakirjojen nimellisvelkoihin tulee alennukset. Suoria luottotappioita, mitä on hankala selvittää esim. Saksan ja Suomen parlamenteille.
Huomioitavaa toki on, että Kreikalla on jo euromaille korotonta maksuaikaa velkoihinsa vuoteen 2023 asti (korko lisätään velkapääomaan).
Siksi muutos ei ole dramaattinen lähivuosien korkotulojen kannalta: nollaa olisi tulossa nyt, ja nollaa olisi tulossa velkakirjavaihdonkin jälkeen.
Ero on kuitenkin siinä, ettei vaihdon jälkeisiä ”maksamattomia korkoja” lisätä velkapääomaan. Eli teknisesti asia olisi kuten velkojen osittainen anteeksianto.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sen verran tarkennan, että Kreikka ei ymmärtääkseni vastustanut Venäjäpakotteita, vaan sitä, että EU ilmoitti, että ”kaikki EU-maat kannattavat pakotteita”. Kreikan uusi hallitus huomautti, että heiltä ei ole kysytty.
Ilmeisesti Kreikan ilmoitus, että EU ei voi puhua Kreikan nimissä, oli joissain piireissä niin järkyttävä, että syntyi ”pakote-gate”.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Njoo, hyvä tarkennus. Taisi olla kyse siitä, että kaikkea ei laiteta yksi Venäjän syyksi. Rivi poistettiin ja kaikilla oli kivaa.
Mutta jos Kreikka ohjataan muille luukuille rahaa hakemaan niin olisi aika käsittämätöntä, jos Venäjä ei vihjaise rahan ehtona olevan uusien pakotteiden / toimien / lausuntojen vastustaminen.
Joka tapauksessa, Venäjä-tuki on huomioitava Kreikan neuvotteluvalttina. Kammenos ei suoranaisesti vihjaillut, vaan suoraan täräytti.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
” Jos euromaat eivät taivu Kreikan tavotteisiin saada siltarahoitusta, niin rahoitus voisi tulla Venäjältä. Tällöin ei liene vaikea arvata sitä, asettuisiko Kreikka poikkiteloin esimerkiksi EU:n pakotepolitiikassa. ”
Ei Kreikka lähde hattu kourassa hakemaan Moskovasta hätärahoitusta. Muistini mukaan ovat kieltäytyneet tuosta vaihtoehdosta. Horjumatta seisovat solidaarisesti ja lojaalisti velanperintäunionin pakoterivissä.
Venäjällä on kiinnostuksensa Kreikkaan, eli haluavat mitata Kreikasta kaikki hyödyt mitä vain on saatavissa. Siksi Merkel/Holland vielä joutuvat pyytämään Tsiprasta suostumaan heidän itsensä neuvottelemaan Ukraina-ratkaisun taakse ja taipumaan Venäjän vaatimuksiin. Veikkaisin Tsipraksen/Varoufakiksen (toki ilomielin) suostuvan, kunhan se oikean asian (velkaleikkaus) yhteydessä esitetään.
Merkelille lienee helpotus, jos Kreikan velkalastin leikkauksen voi myydä omalle kansalle osana suurempaa neuvotteluratkaisua Ukraina-kääreeseen kietaistuna. Ja tottahan toki Putin tarvitsee kaikki propaganda-saavutukset mitä vain irti saatavissa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tietenkin Kreikka julkisesti esitti, että ensisijainen tavoite on saada neuvoteltua EU:n kanssa parempi diili. Se ei olisi onnistunut, jos Kreikka olisi sanonut suorilta, että voitte pitää tunkkinne, ja että fyrkat haetaan muualta.
Mutta taustalla tapahtuu. En usko kreikkalaisministerin nyt menneen Moskovaan lomamatkalle samaan aikaan, kun Euroryhmä vääntää Brysselissä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Aivan varmasti Kreikka haluaa rahastaa jollain tavalla Venäjä-kortin. Onhan meillä itselläkin Fennovoima hyvänä esimerkki siitä miten intressejä edistetään puolin ja toisin.
En usko Kreikan käyneen apua Moskovasta anelemassa, vaan tarjoamassa itse sitä heille. Putinilla on kipeä tarve saada kerättyä voittoja Ukrainan menetyksen vastapainoksi ja päästä säteilemään kotimaassa neuvottelujen tuloksilla. Sellaiseksi kelpaa vallan mainiosti saavutuksen Välimeren alueella ja Kreikka suostunee vallan mielellään osapuoleksi kunhan asiasta sovitaan riittävän painavassa pöydässä.
Veikkaisin ettei Merkel/Holland pääse Ukraina-neuvotteluista ulos ilman diiliä jossa Venäjä saa tahtomansa ”Kreikka-projektin”. Merkel siis joutuu vielä sukkuloimaan Ateenassa käännyttämässä Tsiprasta itse neuvottelemansa Ukraina-sopimuksensa taakse. Onkin mielenkiintoista nähdä millaisen hinnan Tsipras/Varoufakis asettaa troikalle suostumisesta Venäjän vaatimuksiin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti