Viime päivinä on kovasti ollut tapetilla opintotukeen kohdistuneet leikkaukset. Hallitusta on moitittu lyhytnäköiseksi ja koulutusvihamieliseksi ja ylipäätään ollaan oltu kauhean huolissaan siitä, pystyykö kukaan enää opiskelemaan, kun sitä ei tarpeeksi tueta. Asiasta olen kirjoittanut jo aikaisemmin, mutta nyt haluaisin tuoda esille asian, joka tuntuu jäävän monien ajattelussa huomiotta. Tämä asia on tutkinnon arvon sivuuttaminen. Ja nyt tarkoitan nimenomaan rahallista arvoa. Toki tutkinnoilla on paljon muutakin arvoa, mutta juuri rahallinen arvo yleensä sivuutetaan.

Usein kuulee puhuttavan, että opintotuki on jonkinlaista korvausta opiskelijalle siitä, että hän opiskelee. Joskus kuulee myös katkeruutta siitä, kuinka kotona oleva työtön saattaa saada enemmän tukia kuin opiskelija. Toisaalta ymmärrän täysin, että se närästää, kun joku joka ”ei tee mitään” saa enemmän kuin se joka ”tekee”. Mutta näistä ajattelumalleista puuttuu kokonaan ajatus siitä, että itse tutkinnolla on myös rahallinen arvo. Jopa melko huomattava, jonka Suomessa saa ilmaiseksi. Kyllä, joudut tekemään töitä ansaitaksesi sen, mutta se työ ei ole vastiketta saamastasi tutkinnosta.

Teoriassa jos mietitään, että yliopistomme ja korkeakoulumme olisivat liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, jotka myisivät tutkintoja, muuttuisi ajattelu melkoisesti. Jos oppilaitokset määrittäisivät hinnan tutkinnolle, joka perustuisi tutkinnon kustannuksiin, olisi jokaisen tutkinnon hinta melko varmasti kymmenissä tuhansissa. On tietenkin hyvä asia, etteivät oppilaitoksemme ole yrityksiä. On myös totta, että tutkinto ei ole automaatio työnsaantiin. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että jo tutkinto itsessään on rahanarvoinen asia, jonka valtio kustantaa yksityiselle ihmiselle. Vielä kun ottaa huomioon, että valtio rahallisesti tukee sitä, että ihmiset hankkivat itselleen valtion kustantaman rahanarvoisen tutkinnon, on melko vaikea päästä lopputulemaan, missä pitäisi olla huolissaan tämän maan koulutusmahdollisuuksista. Varsinkin, jos asian laittaa kansainväliseen vertailuun.

Jos joku on valmis maksamaan sinulle siitä, että he tarjoavat sinulle sekä rahallisesti että muutenkin huomattavan arvokkaan asian, olisiko hyvä muistaa, että asiat taitavat kuitenkin olla vielä melko hyvin?