Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua siitä, voimmeko me asettaa suomalaisten hyvinvoinnin muiden hyvinvoinnin edelle? Entä voimmeko leikkauksia tehdessämme laittaa Suomen köyhät maailman köyhien edelle? Entä tulisiko meidän investointeja tehdessämme varmistua siitä, että investoinnin mukanaan tuomat työpaikat menisivät suomalaisille työntekijöille? Kyllä me voimme ja kyllä meidän tulisi. 

Vaalit lähestyvät ja kohta valitsemme Suomelle uudet kansanedustajat. Mutta mikä on suomalaisen kansanedustajan pääasiallinen työtehtävä? Minun mielestäni se on kaikissa asioissa Suomen ja ennen kaikkea suomalaisten ihmisten edunvalvonta. Ihmiset edustajat valitsevat, heille ollaan vastuussa päätöksistä eli heillä tulevat edustajat ovat töissä. Suomen kansalla. 

Jos suomalaisten ihmisten itselleen valitsemat edustajat eivät ensisijaisesti aja valitsijoidensa etua, ei sitä aja kukaan muukaan. On päivänselvää, että monissa asioissa kansainvälinen yhteistyö on Suomen etu. Yhtä selvää on se, että joissain tilanteissa muiden maiden ajamat asiat eivät ole linjassa Suomen etujen kanssa. Tällaisissa tilanteissa meiltä pitää löytyä rohkeutta sanoa se ääneen ja ennen kaikkea toimia niin, ettei Suomen etuja poljeta. Kansanedustaja, joka tekee päätöksiä valitsijoidensa etujen vastaisesti, on verrattavissa työntekijään, joka toimii työnantajansa etujen vastaisesti. Kenellekään ei liene epäselvää mikä on tällaisen työntekijän kohtalo, ainakin yrityselämässä. 

Äänestäminen on verrattavissa valtakirjan antamiseen. Äänestäjä luovuttaa toiselle ihmiselle oikeuden edustaa häntä ja tehdä häntä koskevia päätöksiä. Näin ollen äänestäjän on ensiarvoisen tärkeää harkita jo äänestysvaiheessa sitä, että edustaja ja hänen puolueensa tulee myös näin tekemään.