Sosiaaliturva vastikkeelliseksi, tätä ehdotti mm. KELAn uusi pääjohtaja. Eli pitääkö sosiaaliturvan eteen tehdä jotain? Vaikka risusavottaa tai yksinäisten ihmisten tapaamista ja auttamista? Jokainen terveytensä ja kykyjensä mukaan. Vai onko yhteiskuntamme jäsenillä vain oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia?

Vuoden vaihteessa professori Heikki Hiilamon johtama tutkijaryhmä antaa ehdotuksensa, joka mullistaisi Suomen tuet työttömille. Hiilamon ryhmä on laatinut ennen kaikkea Hollannin esimerkistä osallistumistulon mallin, joka tekisi työttömyystuista täysin vastikkeellisia. Hiilamon mukaan osallistumistulon saaminen edellyttäisi osallistumista yhteisön toimintaan. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi vapaaehtoistyötä, opiskelua, lähimmäisenhoitoa tai työharjoittelua.

Osallistumistulo ei korvaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sen sijaan osallistumistulo voisi korvata työmarkkinatuen, jolle pudonneiden työnhaku ei ole tuottanut tulosta. Nykyisin työ- ja elinkeinotoimistot tarjoavat osalle pitkään työttömänä olleista esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kieltäytyminen voi johtaa tukien pienenemiseen. Osallistumistulo kääntäisi vastikkeellisuuden ajatuksen päälaelleen, sanoo Hiilamo: viranomaiset eivät enää yrittäisi pakottaa työttömiä erilaisiin ”aktivointitoimenpiteisiin” sanktioiden uhalla, vaan työttömät ehdottaisivat viranomaisille itse toimintaa, johon he haluaisivat osallistua.

Kannatan sosiaaliturvan muuttamista vastikkeelliseksi. Pahinta esimerkiksi työttömänä olevalle on se, että hän kotisohvalla yksin miettii ja murehtii asioita. Ja yksinäisyys on myös monenlaisen vaivan juurisyy. Se, että ihminen tekee jotain hyödyllistä ja tapaa muita ihmisiä ja tuntee kuuluvansa johonkin porukkaan, on tärkeää.

Toivon perussuomalaisten kannattavan Hiilamon työryhmän tulevia ehdotuksia, olemmehan me toimeliaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolestapuhujia muutenkin. Mielestäni koko yhteiskunta tarvitsee tulevaisuutta ajatellen nyt toisenlaista ajattelutapaa. On ymmärrettävä, että yhteiskuntamme jäsenillä on sekä oikeuksia että velvollisuuksia maatamme kohtaan. Tämä pitäisi kertoa jo alakouluikäisille, jotka nauttivat ilmaisesta opetuksesta. On oikeus opiskella ja velvollisuuteen kuuluu, että antaa muidenkin opiskella ja opettajan opettaa.

Tänä talvena kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista käydään varmasti laajaa yhteiskunnallista arvokeskustelua. Jo on aikakin.