Perussuomalaiset

Eila Aavakare

Puun juurelta

3 kommenttia

Metsä on minulle aina ollut tärkeä. Lapsuuden leikit, marja- ja sieniretket, niistä on jäänyt parhaat muistot. Isän kanssa metsäreissut olivat kuin biologian oppitunteja. Pieni hakkuuaukko poltettiin, kaskettiin. Isä antoi minullekin veteen kastetun kuusenoksan, jolla säädeltiin tulen leviämistä. Seuraavina vuosina näimme kasvun ihmettä. Uinuvat siemenet heräsivät, syntyi uutta aluskasvillisuutta. Mustikan klooni uusiutui. Tuhkainen maa antoi hyvän kasvualustan. Näin oli ennen.

Nyt kiistellään jatkuvasta kasvatuksesta, tasarakenteisesta kasvatuksesta hakkuuaukkojen kieltämisestä. Ymmärrän hyvin, että itseään ja omaa aikakauttaan ajatteleva luonnossa kulkija järkyttyy tutun maiseman muuttumisesta. Itse koen pienet hakkuuaukot luonnon uusiutumisena, uusien lajien synnytysosastoina. Ennen kaikkea aliuskasvillisuus saa valoa, mahdollisuuden elää. Tuleva sukupolvi näkee nuoren uudistuneen taimikon, hyvin kasvavan metsän.

Kasvien geneettinen uudistuminen tapahtuu selkeästi aukoissa. Isä on huolehtinut aina metsästä ja nämä opit juurruttanut myös nuoremmille. Kolmen sukupolven kanssa yhteistuumin etsimme ratkaisuja, joiden avulla metsästä saadaan paras mahdollinen tuotto. Pienillä hakkuuaukoilla olemme saaneet puun tuoton kaksinkertaiseksi. Olemme ottaneet mukaan ilmastonmuutoksen haasteet, johon terve maalaisjärki yhdistettynä, takaa sen, ettei metsiemme monimuotoinen käyttö ole tiensä päässä. Omat oppimme hiilinielun kasvattamiseen ovat löytyneet. Ensimmäisen ja toisen harvennuksen oikea ajankohtra takaa puun elinkaaren onnistumisen. Annetaan puun kasvaa järeäksi, ennen loppuhakkuuta. Jatkumona laaja-alainen puurakentaminen on piste iin päälle!

Luontainen uudistaminen on myös käyttämäni tapa. Äestetään metsämaa, jätetään siemenpuut hoitamaan kylvön. Kosteilla mailla, ojitus-mätästys-istutus. Näillä toimilla myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsät muodostavat hiilinielua sopivasti.

Osaksi voidaan käyttää myös jatkuvaa tai tasarakenteista kasvatusta. Mikä estää kokeilemasta näitä kaikkia mahdollisuuksia?

Metsiemme käyttöä ei tule rajoittaa liikaa EU:n vouhotusten mukaan. Ensin saksalaisille kuokka käteen ja taimi toiseen, hyvä siiitä tulee. Omat tuhoamansa metsät tulee kasvattaa, se on heidän velvollisuutensa. Hiilenpolton lopettaminen on heille yhtä tärkeä, kuin suomalaisille.

Jos olemme aidosti huolissamme ilmastomme muuttumisesta, tulee meidän viedä oppia jätteenkäsittelyyn Aasiaan. Muutama vuosi tutustumismatkallani järkytyin muoviroskien polttamisesta yön aikana. Aamulla sininen kitkerä savu leijaili metsässä. Olin aivan tukossa, vaati monta lääkärikäyntiä. Hengitin kunnolla vasta kotimaassa. Tekstiilitehtaitten ympäristö oli kloorin polttamaa, ruskeaa, kuollutta kasvillisuutta.

Haluan tällä kirjoituksella peilata omaa toimintaamme muuhun maailmaan ja kyseenalaistaa EU:n asettamia Suomen tavoitteita. Meillä on puhdasta, harvaan asuttua maaseutua, runsaasti metsiä ja vähän autoja. Pitääkö meidän olla koko maailman hiilinielu? On löydettävä realistinen tie. Metsän- ja biojalostuksen tulee jatkua. Puun jalostusastetta on nostettava kotimaassa. Loppujalostusta ei tule antaa kiinalaisille, he osaavat plagioinnin, pienillä hienosäädöillä. He hallitsevat myös luonnon saastuttamisen. He avaavat jatkuvasti uusia hiilivoimaloita. Lopputuotteesta tulee meille paras hinta, tehdään työ itse. Jos emme käytä omia metsiämme, tuomme puun ulkomailta. Silloin ei tiedetä kyseisen maan metsänkasvatus-, eikä korjuu metodeja. Rasite saattaa olla ilmastollemme moninkertainen.

EU:n tulee huomioida kaikessa sääntelyssä pohjoinen sijaintimme. Sähkön katkettua useaksi päiväksi, tulisija pitää olla, muuten tulee vilu ja nälkä. Sähköautoilla ei silloin pitkälle pörrätä.

Velvollisuutemme on viedä energia- ja jätehuolto-osaamistamme maailmalle, jotta he tekevät oman osuutensa yhtä hyvin kuin Suomi! Nämä on metsänaisen ajatuksia kannon päästä, puhtaan metsän keskeltä, Suomesta, Kainuun korvesta. Aion edelleen lämmittää savusaunani ja kotini puilla ja varautua tulevaan tykkylumen tanssiin.

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


3 kommenttia
#1

Tämä kirjoitus on vähän niinkuin yrittäisi kertoa autoamisopiskelijoille ranskalaisen ja italialaisen viinikulttuurin eroista. (olenpas taas kovin ilkeä . . . )

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#2

Tärkeä, mutta kovin vaikea asia.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
Tyytyväinen
#3

Jotenkin tuntuu käsittämättömältä tuo suomalaisiin kohdistunut hyökkäys lunnonvarojamme kohtaan. Kirjoittajalla on asiallinen näkemys. Siitä vain istuttelemaan peltoja metsiksi, niin Ranskassa kuin Saksassakin, tulee lisää hiilinieluja. Jo muutamasa vuodessa alkaa tapahtumaan.
Siksi toiseksi metsät ovat aina uudistuneet aukkojen kautta, metsäpalojen ansiosta.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000