Alueen kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä muun muassa kuntaomisteisten ylikunnallisten yhtiöiden kautta. Tätä emme välttämättä arjessa huomaa. Mitä voi pitää merkkinä siitä, että yhtiöt tekevät työnsä hyvin. Ylivieska on mukana ainakin Vestia Oy:ssa, Vesikolmio Oy:ssa, peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa, Joki ICT Oy:ssä ja Kuntien Hetapalvelut Oy:ssä. Uskallan väittää, että ylikunnallisten kuntaomisteisten yhtiöiden toiminnan kautta kunnan toiminta tehostuu. Näissäkin asioissa suuruuden matematiikka vaikuttaa.

Puhuisin paljonkin siitä, miksi kuntien valokuituyhtiöiden pitäisi liittyä yhteen. Yhdessä ne voisivat tarjota alueelle vielä parempia palveluita sekä kuluttajille että yrityksille. Mutta en puhu, koska Ylivieska ei jääräpäisesti omaa kuituyhtiötä halua perustaa.

Miksi asioita hoidetaan kunnallisten yhtiöiden kautta? Parhaassa tapauksessa hallintoa ja hallinnosta aiheutuvia kuluja on huomattavasti vähemmän. Yksi yhtiö, yksi toimitusjohtaja, yksi yhtiöhallitus, yksi yhtiökokous ja niin edelleen – verrattuna hallinto kerrottuna alueen kuntien määrällä. Yhdessä meillä on isommat hartiat tehdä kalliimpia investointeja, kustannuksia voi jakaa (eikä markkinamiesten tapaan kertoa) kuntien lukumäärän mukaan. Yhdessä voimme hankkia enemmän osaamista, mahdollistaa työuralla eteneminen, jakaa työtehtäviä fiksummin. Toisaalta palveluiden tuottaminen kuntaomisteisten yhtiöiden kautta vaatii kunnilta aktiivista omistajaohjausta.

Kunta-ala mielletään monesti byrokraattiseksi ja hitaaksi – monesti ihan syystäkin. Yhtiö tuo joustavuutta toimintaan. Yritysmaailmasta kunta-alalle tulevat kokevat yleensä tietynlaisen kulttuushokin. Asiat – yksinkertaisetkaan – eivät aina kunta-alalla tapahdukaan nopeasti – eikä aina loogisestikaan. Tähän on useita syitä. Esimerkiksi laki, joka asettaa omat vaateensa (ja turvaa kuntalaisten tasavertaisuutta). Asiat pitää valmistella (viranhaltijat, lautakunnat), asiat pitää käsitellä ja hyväksyä (lautakunnat/hallitus/valtuusto) ja kuten hyvin tiedämme – asioista on oikeus myös valittaa.

Budjettitalous asettaa omat rajoituksensa – varsinkin tiukassa taloustilanteessa. Harvalla on nykymaailmassa kyky nähdä vuodeksi eteenpäin; mitä hankintoja tarvitaan puolen vuoden päästä? Kilpailulaki tarkoittaa varmasti hyvää, mutta aiheuttaa kunnille sekä päänvaivaa että hitautta hankinnoissa. Kilpailutuksesta voi aina valittaa, vaikka tehdäkseen kiusaa voittaneelle yritykselle. Viivytys voi olla helposti puoli vuotta. Tätä “kierretään” osallistumalla keskitettyihin kilpailutuksiin, jotka luovat tällä hetkellä neljän vuoden monopoleja. Kilpailutus on hieman bingolottoa; tiedät mitä haluat, mutta et tiedä, mitä tulet saamaan. Kilpailulainsäädännössä olisi kansanedustajillamme tehtävää ja parannettavaa!

Jotkut sanovat, ettei kuntaa voi johtaa kuin yritystä. Tämä on osittain totta. Esimerkiksi juuri kunnan toimintaa säätelevien lakien ja velvollisuuksien takia. Mutta kyllä kunnalla yritysmaailmasta ja yrityksistä opittavaakin on; toiminnan tehostaminen, kustannustietoisuus, ketteryys, muuntautumiskyky ja miksei myös markkinointi.

Mitä muita kunnan palveluita voisimme toteuttaa yhdessä alueen kuntien kanssa?