Kaveria ei jätetä!

Tästä lauseesta tuli sodan aikana lentävä lause. Sota teki paljon pahaa mutta opetti myös sen, että me suomalaiset tarvitsemme toisiamme. Rintamalla ei ollut eri puolueita ja vaan miehiä ja naisia, jotka tekivät yhteistyötä.

Rauhana aikana tämä sama lause merkitsi sitä, että sodan yhdessä läpi käyneet miehet ja naiset kykenivät tekemään yhteistyötä myös rauhan aikana. Se leimasikin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan syntyä ja eetosta; kun Ruotsi rakensi kansankotinsa yltäkylläisyydestä, niin Suomi ponnisteli siihen jakamalla leipänsä toisen kanssa. Sillä että kaveria ei jätetty.

Valitettavasti jokaisen sukupolven on opittava ”kaveria ei jätetä” lause uudelleen ja uudelleen.

**

Meillä se on vasta edessä. Nykyisin vallitsevana ajatuksena on sosiaalinen darwinismi – jokainen toimikoon omasta puolestaan ja köyhät ovat sitä heikompaa sakkia, joka vaan lisääntyy. Onpa eräs pankkiiri, joka on sitä mieltä, että köyhät olisi laitettava kilpailemaan lisääntymisestä ja maksamaan näistä luvista rahaa. Nyt kaverille ei jätetä.

Aikamme henki hellii itsekkyyttä ja välinpitämättömyyttä; huiput ovat jotain – muut eivät mitään. Se näkyy reality-show maailmassa, jossa kilpaillaan toisia vastaan; tehdään ensin herkullisia ruokia ja sitten syyllistetään niitä, jotka ovat ylipainoisia.

Tähän kovasydämisyyden kulttuurin kuuluu myös se, että itsekkyyden lieveilmiöt siivotaan ja paketoidaan julkisen elämän sivukujille. Niihin kuuluvat eläkeläiset, sairaat, koulukiusatut, ylipainoiset, kurjat, yksineläjät, ”heikompi aines” ja henkisesti sairaat tai oirehtivat. Pysykööt siellä! Ovat ansainneet kohtalonsa!

**

Juttelin juuri näistä asioista viime sunnuntaina Korson markkinoille eräiden sosiaalialan toimijoiden kanssa. Heillä oli korutonta kertomaa: yhteiskunta sysää heidän kontolleen kaikki mahdolliset ongelmatapaukset ja uskoo siihen, että nämä kunnolliset työntekijät – yleensä naiset – maksavat kaiken omasta selkänahastaan.

Nämä naiset totesivat sanojen olevan hopeaa ja tekemisen kultaa. He myös lupasivat tulla nipistämään minua korvasta, jos tulen valituksi enkä hoida tätä asiaa kuntoon.

Kiitin tästä palautteesta ja jäin katselemaan näitä kahta naista. Respektii!

Nämä naiset eivät jätä kavereitaan. Eivätkä muitakaan.

Arto Luukkanen

Järvenpää

www.artoluukkanen.com