Kaupungin talous on alijäämäinen. Ennakoidaan, että 2021 alijäämä olisi 19 milj. €. On otettu velkaa velan päälle, kattaakseen alijäämän. Nyt velkaa on 2900 € /asukas ja 2021 velkamäärä nousee 4450 €/asukas. Kaupungin johto pitää velan määrää normaalina. Jos lasketaan velkamäärä asukasta 119 000 kohden sehän tekee 530 milj. €

Tilinpäätös 2019 oli huono, yli 38 milj. € alijäämäinen. Sisäisillä kirjanpitokikkailuilla, saatiin tilinpäätös näyttämään vuonna 2019 lähes 54,9 milj.€ ylijäämää, yhtiöittämällä Kuopion vesi.

Nyt vedotaan koronaan ja maailman taloustilanteeseen tai jopa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Silmänsä auki pitävä huomaa Kuopion kompastuvan omaan suuruuden tavoitteluun.

Lukiessani Kuopion toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille 2019 – 2022, en voi kuin ihmetellä missä virtuaalitodellisuudessa Kuopion kaupungin johtohenkilöt ovat olleet.

Muutamia lauseita:
”Kuopio tavoittelee merkittävää asukasluvun lisäystä”, herää kysymys miksi asukasluvun lisäys on itseisarvo?
”asukaslukua ja työpaikkojen täyttymistä voidaan parantaa Kuopion työssäkäyntialueeseen tilapäisesti työhön tulleiden ulkomaalaisten ammattiosaajien tänne jäämisellä”. 

Kuopiossa haikaillaan työperäisen maahanmuuttajien perään, joilla osin perustellaan holtiton lainanotto sekä tulevat tulo- ja kiinteistöverojen nosto.

Kuopio kaupunkina tai kuopiossa sijaitsevat pienet ja ”nippanappa” keskisuuret yritykset, yliopisto mukaanlukien ei pysty koulutus- ja palvelusektorille työllistämään maahanmuuttotaustaisia vakituiseen työsuhteeseen, ei kertakaikkiaan ei.

Missähän on ne työpaikat, jotka houkuttelisivat tänne lisää koulutettua väkeä ihan ulkomaita myöten pl. yliopisto ja sen ympärille Savilahteen sijoittuneet toimijat. Kuopiohan työpaikat tulevat palvelualojen sektorilta, ei teollisuuden tai tuotannon sektorilta. Finnpulpin ja kansainvälisen viruslabran tulon varaan ei kaupungin taloutta kannata laskea.

On aika painaa jarrua velanotolle. Isot investoinnit Savilahti, Asemanseutu, uima- ja jäähalli, skeittirampin, Lippumäen ylipainehallin ja jäähallin rakentaminen ja vanhan jäähallin muuttaminen salibandyn kentiksi ja Museon peruskorjaus. Nämä on tehty kaupunkilaisten palvelutason nostamiseksi, ei pysyviä työpaikkoja luodaksemme. Tehty mikä tehty, mutta jatkossa ensiksi pitäisi luoda työtä ja työstä tulee verotuloja, joilla rahoitetaan ja tuotetaan palveluja.

Luvut näyttävät, että talouden tasapainoon pääsy vie koko tulevan valtuustokauden tai vielä pidempään, mahdollisesti useita valtuustokausia. Tuloslaskelmasta 2018-2024 näkyy, että ilman valtionosuuksien huomattavaa kasvua 203 miljoonasta 249 miljoonaa Kuopio tekisi tänä vuonna lähes 43 miljoonan alijäämän. Myös 2021 ja 2022, on miinusta tulossa ja tämä rahoitetaan osittain velanotolla.

Keinoina kaupungilla tulee olemaan veroprosentit, nostetaan kunnallis- ja kiinteistöveroa. Kantavana arvona on saada verotusarvot vastaamaan alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia, näin kommentoi kaupungilta kiinteistöveroprosentin nousuun kiinteistöjohtaja. Kunnallisvero, helppo ja kaikkia tasapuolisesti kohteleva, tämän keinon esitti taloussuunnittelupäällikkö kaupungilta.

Ei veroja voi nostaa tai ottaa lainaa lainan päälle, täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia. On tarkasteltava palveluverkoston ja hallinnon rakenteita. Kuinka monta johtajaa ja päällikköä, palveluvastaavaa ym. esimiestä kaiken pyörittämiseen tarvitaan. Hallintokoneisto, tytär -yhtiöt sekä liikelaitokset muistuttaa Michelin -ukkoa, jossa väliportaiden johtajien ja päälliköiden määrä meinaa kaataa koko pienijalkaisen ja pienipäisen ukon.  

On tehtävä rakenteellisia muutoksia. Päättäjien on käännettävä Kuopion talous plussalle ja unohtaa hienot ja suuruuden korulauseet resurssiviisaasta ja ketterästä kasvua hakevasta Kuopiosta ja palata talouden realiteetteihin.

Esim. 100 hlön poistuma päälliköistä ja johtajista toisi n. 8 milj. euron vuosittaisen säästön. Tämä ei tarkoita irtisanomisia, vaan työtehtävien uudelleen organisointia, sekä vapautuvien tehtävien tarkkaa arviointeja, työtehtävien uudelleen organisointia olemassa olevien resurssien hoidettavaksi sekä vastuualueiden tarkentamista siten, ettei yksittäisen henkilön työ kuormitu liikaa.