Suomessa on kolme suurta ongelmaa, jotka kulkevat käsi kädessä; väestön vanheneminen, alhainen syntyvyys ja maaseudun autioituminen. Näistä kahteen ensimmäiseen tarjotaan ratkaisuksi maahanmuuttoa. Tuskin olemme kaukana siitä, että myös maaseudun pelastamiseksi esitetään vastaanottokeskusbisnestä.

Tulevaisuuden kannalta kestävämpi ratkaisu on lähteä määrätietoisesti tekemään nykyistä perheystävällisempää politiikkaa. Perheen perustaminen on palautettava suomalaisessa yhteiskunnassa arvostettavaksi, kannustavaksi ja kannattavaksi teoksi.

Tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa toteuttavat veljeskansamme Unkari ja Viro ovatkin ottaneet perheet sydämenasiakseen. Unkarissa perheen perustamista suunnittelevat nuoret voivat esimerkiksi ottaa vapaasti käytettävän 10 miljoonan forintin korottoman lainan, jota ei tarvitse maksaa takaisin, jos perheeseen syntyy kolme lasta. Lisäksi tarjolla on 15 miljoonan forintin koroton asuntolaina. Virossa tehtiin kattava lapsilisäuudistus vuonna 2017, jolloin esimerkkinä alettiin maksaa kuukausittaista suurperhelisää kolmilapsisille ja tätä suuremmille perheille.

Suomessa on yksittäisissä pienissä kunnissa, kuten 1800 asukkaan Juupajoella ja 6500 asukkaan Virroilla käytössä vauvaraha. Juupajoella vauvarahaa maksetaan viiden vuoden ajan tuhat euroa vuodessa ja Virroilla 500 euroa vuodessa seuraavat seitsemän vuotta. Vauvarahalla sitoutetaan perhettä myös jäämään kuntaan, rahaa maksettaessa vain pysyttäessä kirjoilla kunnassa.

Suomessa vauvarahan konseptia tulee kehittää ja laajentaa maaseudulla, luoden tästä uusi vetovoimatekijä muuttotappiokuntiin. Luomalla mahdollisimman hyvät edellytykset perheen perustamiselle ja tarjoamalla kannustimia tähän, voidaan pahin muuttotappiovirta kääntää laskuun.

Koko maan mittakaavassa perheen perustamista ja sen aikaistamista on kannustettavissa vastaavilla korottomilla perhelainoilla sekä verohelpotuksilla ja uudistuksilla vanhempainvapaisiin. Turvaamalla taloudellisesti mahdollisuus perheenlisäykseen, voidaan monen nuoren aikuisen tulevaisuuden suunnitelmia aikaistaa. Opiskelu tai työ eivät sulje perhettä pois, kunhan vanhempainvapaat ja taloudellinen tilanne sovitetaan vastaamaan tarpeita.

Suomessa on palautettava perheet arvoonsa. Ympäristön on kauttaaltaan oltava perheystävällinen, niin yhteiskunnallisesti kuin arjen eri osa-alueilla. Ikäpyramidin korjaaminen konkreettisin keinoin tulee olemaan tärkein investointi tulevaisuuteen ja koko Suomen asuttuna pitämiseen. Puheet maahanmuuton lisäämisen tarpeesta voidaan näin hiljentää.

Tiivistelmä julkaistu PS-lehdessä 10/2020