Suomi etenee vääjäämättömästi kohti Nato-jäsenyyttä. Jäsenyys puolustusliitossa tuo Suomelle turvatakuut keskellä vallitsevaa hektistä maailmantilannetta. Samalla jäsenyys avaa meille uuden oven Euroopan unionin puolella, oven ulos.

Suomen EU-jäsenyyttä on perusteltu muun muassa turvallisuuspoliittisesta aspektista, EU-maihin ei ole kohdistunut sotilaallisia hyökkäyksiä Euroopan alueella. Suomen Nato-jäsenyyden myötä katoavat perusteet EU:n luomasta turvasta, turvasta, jonka taso ei ole tähänkään mennessä kaikkia täysin vakuuttanut.

Jäsenyys puolustusliitossa vaikuttaa niin taloudellisesti kuin päätösvallan laajuudeltaan vähemmän tavallisen suomalaisen arkeen, kuin mitä jäsenyys Euroopan laajuisessa federaatiossa yhteisine parlamentteineen ja valuuttoineen. Samalla kun EU-direktiivit vaikuttavat suomalaisen jokapäiväiseen elämään, ei puolustusliitossa tulla sanelemaan kurkkujen käyryydestä tai imurien tehokkuudesta.

Molempia, EU- ja Nato-jäsenyyttä perustellaan sillä, että Suomi kuuluu länteen. Mikäli Suomi eroaisi unionista, ei se muuttaisi Suomen asemaa yhtään sen enempää länteen kuin itäänkään. Suomi voi yhtälailla solmia uudet sopimukset EU:n kanssa, samoin kuin ovat sopineet myös muut Euroopan maat, jotka eivät ole unioniin liittyneet.

Toisin kuin EU-jäsenyydessä, Nato-jäsenyyden kohdalla tiedetään mistä maksetaan. Suomen maksamia jäsenmaksuja puolustusliitolle voidaankin lähteä kuittamaan sillä mitä säästetään italialaisille maksettavista taloremonteista.

Antti Moisander

Kaupunginvaltuutettu (ps.)

Tampere

Julkaistu Aamulehdessä ja Tamperelaisessa