Tätä kirjoittaessani odotan Obaman puheen alkua Chicagosta. Olen vieraillut ja luennoinutkin sen yhdessä yliopistossa, kongressissa vieraillen. Kun Obama valittiin kahdeksan vuotta takaperin, kirjoitin ensimmäisenä otsikolla, jossa mainittiin käsite “obamania”. Suomen Kuvalehdessä sitä lainasi Paavo Lipponen. Hän ei voinut tietää, miten tuo käsite syntyi kirjoitusvirheestäni “Obaman ajasta” ja sen korjauksestani. Hän ei myöskään maininnut että demari lainaa persulta.

Television uutisvirrassa on teksti, jossa kerrotaan kuinka “arvostetut professorit ja ylilääkärit kritisoivat voimakkaasti sote -hanketta lääkärilehden artikkelissa”. Jään pohtimaan tuota lisäystä “arvostetut”.

Eivätkö kaikki professorit ja ylilääkärit ole arvostettuja? Miksi tämä lisäys oli laitettava tekstiin? Kaiken varaltako? Entäpä jos persu professorina olisi sen kirjoittanut tai korjannut sitä samalla. Olisiko hänkin ollut sen jälkeen “arvostettu”. Epäilen. Arvostus vaatii Suomessa myös oikean puolueen medioitamme tulkiten. Voisiko näin olla myös Yhdysvalloissa? Ovatko stereotypiat näin vahvassa medioissamme? Pitäisikö se kieltää perustuslaissamme? Auttaisivatko sanktiot? Ei pelkkä JSN tai perustuslakivaliokunta toverituomioistuimena.

Obamania on ohi ja eletään pian trumpismin aikaa ja sekin on kohta mediamme siedettävä. Demokratia on monelle ikävä ilmiö. Tuskin kuitenkaan Obamalle.

Ja jos kaikki eivät ole arvostettuja, ovatko nämä vähemmän arvostetut hylkiöt sitten eri mieltä näiden “arvostettujen” kanssa? Kuinka paljon heitä mahtaisi olla? Mediaa seuraavan on koko ajan pohdittava mitä sanotaan ja miksi. Mikä on uskottavaa ja mikä ei. Mikä selvästi manipuloivaa ja tarkoitushakuista. Valemedia ei ole ainoa ansa hybridi- ja kyberyhteiskunnan vihollisina.

Professoriliitossa on yli 2000 jäsentä ja lääkäreitä maasta löytyy moninkertainen määrä. Oletan, että osa heistä, professoreista, on hyviä opettajia, osa loistavia tutkijoita, joku erinomainen hallintomies ja varmaan myös pidetty lääkäri ja johtaja samalla. Moni äänesti Obamaa mutta varmaan myös Trumpia Yhdysvalloissa. Suomi ei ole Yhdysvallat ensikään ja liittovaltion 50 osavaltiota ovat nekin kovin erilaisia. Poikkeavat tosistaan enemmän kuin Euroopan unionin valtiomme.

Aivan kaikessa professorit ja lääkärit eivät voi olla maailman huippua ja jossakin asiassa ehkä vähän kehnojakin. Joku mätämunakin mahtuu joukkoon, kuten aina, kun mukana on tuhansia ihmisiä populaatiossa.

Sama pätee julkimoihin, jotka ovat median lausuntoautomaatteja, oli asia mikä tahansa.

Obama jää historiaan upeana presidenttinä, ei ehkä aivan alkuaikojen odotusten mukaisena, mutta ainakin ensimmäisenä värillisenä ja hyvin sofistikoituna maailman johtavan valtion päämieheksi. Lämmin kiitos kaudesta. Tervetuloa uusi presidentti Donald Trump ja republikaanit. Obamania ja sen odotukset tarjoaa trumpismille kovan haasteen. Sen ylittäminen on kuitenkin luvallista.

Monessa asiassa edistytään ja jossakin palataan askel taaksepäin mielestämme, medioittemme mielestä. Kun luetaan perustuslakia ja Raamattua syntyy sosiaalisen pääoman ja normiston, moraalin kautta rakentuva linnake ja ankkuripaikka, joka supervallan liittovaltiossa on oltava tukevan. Hollywood maailma Kaliforniassa on silloin eri asia ja sen seuraaminen veisi anarkiaan ja kaaokseen.

Obaman jäähyväispuhe oli parasta Obamaa. Sellaista jollaisena opimme hänet muistamaan obamanian alkaessa. Hän on innostava, mukaansa tempaava, suurten tunteitten kautta puhutteleva mutta samaan aikaan selkokielinen ja puheensa esimerkein jäsentelevä, taukoja pitävä oppinut. Retorisesti taitava ihminen ei vain luettele saavutuksiaan vaan vetoaa suuriin tunteisiin, käyttää kehon kieltään.

Sivustoltani löytyy opas retorisen puheen kirjoittamiseen. Suomessa annettiin alan yliopistotasoista koulutusta jo 1600-luvulta. Ensimmäinen ja tunnetuin opettaja oli Isak Pihlman. Hänet löysin omasta sukupuustani. Hän oli samalla Turun ja Helsingin yliopistojen pyhien kielten professori.

Se oli rankka matka tuon ajan välineillä Tukholmasta lähtien ja Uusikaupunki olikin mieluinen asuinpaikka Isakille. Hän oli pappissukua ja hänen poikansa nai niin ikään pappissuvusta Ståhlbergin vaimokseen. Isak kieltäytyi kunniasta ryhtyä Suomen ensimmäiseksi piispaksi. Ymmärrän häntä hyvin 1700-luvulle siirryttäessä. Juhliva kansakunta ymmärtää mitä tarkoitan. Suomen historia on hyvä tuntea viimeistää juhlavuoden kunniaksi se lukien. Se on ihan komeaa luettavaa eikä koskaan mielestämme valmis.

Kansakuntansa yhtenäisyydestä ja demokratiasta, suuresta tulevaisuudesta ja henkisestä vahvuudesta puhunut Obama lupasi myös tukensa tulevalle hallinnolle, kuten itse aikanaan sai edeltäjiltään. Hän ei kuitenkaan hyvästellyt, ei lopeta vaan jatkaa kuten Clintonit ikään. Josko olisi kohta vaimon vuoro?

Kansakunnan yhtenäisyys, vähemmistöt, keskiluokka ja demokraattiset instituutiot tarvitsevat edelleen obamaniaa. Talous, koulutus, sivistys, yrittäjyys, ihmisoikeudet, yhteiset amerikkalaiset arvot, luotto lastemme tulevaisuuteen ei ole itsestäänselvyys, julisti vapautuneesti ja rennosti puhunut Obama.

Kiittäen samalla ensimmäisenä vaimoaan, perhettään ja varapresidenttiään liikuttavassa ja varmasti mieleenpainuvassa puheessaan. Huudahdus, kuningas on kuollut, kauan eläköön kuningas, ei sovi demokraattisen yhteiskunnan parlamentaariseen käytäntöön. Kuulemme vielä Obamasta usein.

Donald Trump ymmärtää tämän liiankin hyvin ja kansakunnan yhtenäisyys on mukana myös hänen puheessaan. Tavalla tai toisella. Tuota puhetta pohtivat ja kirjoittavat monet nyt ja Donald Trump osaa hänkin retorisen puheen tunteikkaat rakenteet, jäsentelyn merkityksen ja yksityiskohtien hiomisen, tauot ja toistot, kehon kielen käytön jopa muita paremmin ja persoonallisemmin.