-Ihmisten on uskallettava sanoa, ettei räyhääminen sovi, otsikoitiin Aamulehdessä 19.12. Suomen ilmapiiriä mittaavan tutkimuksen yhteydessä. Alma Median tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että vain 17 prosenttia vastaajista ei pitänyt ilmapiiriä lainkaan ahdistavana. Mutta mikä on syy ja mikä on seuraus? Mitä asialle olisi tehtävissä? Vertauksen vuoksi voisi kysyä: räyhäisitkö sinä, jos talosi meinataan polttaa?

Tutkimustulos kertoo tutkija Oula Silvennoisen mielestä siitä, että kansalaisten keskinäinen luottamus on vähintäänkin uhan alla. Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti Silvennoinen tunnetaan fasismin tutkijana, ja hän näkee maahanmuuton ympärillä käytävän keskustelun syynä ilmapiirin kiristymiseen.

Asenteet ovat kieltämättä kiristyneet, ja syykin on selvä: rajoittamaton maahanmuutto. Maallikko luulisi, että maahanmuuton rajoittaminen muuttaisi ilmapiiriä vähemmän ahdistavaan suuntaan, koska ahdistus alkoi kasvaa maahanmuuttotulvan myötä.

Kuka nyt on petturi?

Myös sodan jälkeen käytettiin kovaa kieltä, ja kansalaiset heimoutuivat näkemään toisensa vihollisina ja pettureina. Jutun mukaan jyrkkä vastakkainasettelu ei ole hävinnyt mihinkään, vaikka ”kommunismiin liittyvät puheet ovat hävinneet”.

Tutkija Silvennoinen löytää päivittäin sosiaalisen median keskusteluista raivoamista turvapaikanhakijoita vastaan. Hänen mukaansa taloudellisilla vaikeuksilla on selvä yhteys koventuneisiin asenteisiin. Ratkaisuksi ilmapiirin parantamiseen Silvennoinen neuvoo kansalaisia avaamaan suunsa. -Ihmisten on sanottava, että emme halua tällaista. Silvennoinen neuvoo menemään väliin, jos joku esimerkiksi räyhää bussissa toiselle.

On helppo olla Silvennoisen kanssa samaa mieltä suun avaamisesta; suurin osa suomalaisista ei halua rajoittamattomasta maahantulosta seuraavaa kansanvaihtoa, mutta odottaa silti suut supussa, että muut tekisivät asialle jotain. Mitä busseissa tapahtuvaan häiriköintiin tulee, niin ymmärrettävästi kansalaiset ovat hiljaa, koska asioihin puuttumisesta saa helposti rasistin leiman.

Tulijoita riittää

Kommunistit eivät päässeet Suomessa pysyvästi valtaan, ja maa kehittyi maltillisemman enemmistön johdossa. Kenenkä käsissä maan tulevaisuus on nyt oikeasti? Suurin osa suomalaisista kokee ilmapiirin ahdistavaksi, mutta tutkijat eivät tiedä tai saa sanottua, mikä on syy ja mikä on seuraus. Vähenisikö ahdistus laittamalla maahanmuutolle rajat, vai kutsumalla loputkin halukkaat Suomeen?

Ahdistusta lisää tieto, että maailmalla on satoja miljoonia ihmisiä, joille Suomeen pääsy on lottovoitto. Elintasoerot katoavat vasta siinä vaiheessa, kun Suomen elintaso vajoaa lähtömaan tasolle. On ymmärrettävää, että ihmiset haluavat parantaa omaa elämäntilannettaan ja muuttaa pitkiäkin matkoja paremman elintason perässä. Suomella ei ole kuitenkaan velvollisuutta, eikä mahdollisuutta auttaa jokaista halukasta tulijaa. Rajoittamaton muuttoliike ei ole ekologisesti kestävää, ja se tuhoaa samalla Suomen mahdollisuudet auttaa oikeasti hädässä olevia pakolaisia.

Silvennoinen neuvoo jutun lopuksi: ”tämä on meidän yhteiskuntamme ja se on juuri sellainen, millaisen me siitä teemme”. Tässä kohtaa tutkijan ja maallikon mielipiteet kohtaavat täysin.