Suomen vasemmistopuolueilla on hyytävä tausta yhteistyöstä islamilaisten äärijärjestöjen kanssa ja dokumentoitua juutalaisvastaisuutta, jota media ei uskalla nimittää oikealla nimellään.

Vasemmistopuolueiden yhteistyön taustalla on sympatia aikoinaan arabisosialismina tunnettuja tapahtumia kohtaan, joka näyttäytyi romanttisena vapausliikkeenä länsimaalaiselle vasemmistolle. Sosialistinen kokeilu johti lopulta katastrofiin ja yhteistyöhön islamistien kanssa. Yhteistyö jatkuu edelleen ja on muuttanut muotoaan, joka näyttäytyy globaalina järjestötoimintana, rauhanliikkeinä ja lahjoituksina.

Islamistit ajavat toimintaansa pehmeän vaikuttamisen kautta ja siinä vasemmisto on oiva työkalu.

Yhteisenä liimana toimivat anti-imperialismi, antikapitalismi ja antisemitismi. Molemmat näkevät länsimaisen liberalismin, kapitalismin ja Israelin sortajina. Vasemmisto liittää islamistit “kolonialismin vastarintaan” ja islamistit taas saavat mediahuomiota ja liittolaisia länsimaisissa instituutioissa.

Näistä on myös havaintoja Suomen yliopistoissa.

Suomessa tämä näkyy neljällä toisiaan vahvistavalla toimintatavalla.

Palestiinan lippu toimii emotionaalisena rekrytointityökaluna, joka kääntää terrorismin ”vapaustaistoksi” ja häivyttää Hamasin jihadistisen luonteen. Unohdetaan tyysti, että Hamasin peruskirja ajaa juutalaisten hävittämistä ja se käyttää siviilejä ihmiskilpinä aloittamassaan sodassa.

Islamofobia on muslimiveljeskunnan strategisesti muotoilema käsitteellinen ase ja sen avulla islamin kritiikki uudelleen määritellään rasismiksi, jolloin demokraattinen keskustelu ei onnistu.

Rasisminvastaisuus ja DEI-koulutukset luovat taas institutionaalisen suojavyöhykkeen, jonka sisällä islamistinen verkostoituminen tapahtuu näkymättömissä ja kriittiset äänet pyritään vaientamaan jo työpaikoilla ja kouluissa.

Liiton vaikutukset ovat näkyneet Hamas myönteisissä protesteissa ja antisemitistisen retoriikan kasvuna.

Vasemmistolaiset aktivistit marssivat rinta rinnan järjestöjen kanssa, joiden peruskirja vaatii juutalaisten tappamista.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaati jopa Suomea palauttamaan rahoituksensa UNRWA:lle samaan aikaan, kun järjestön työntekijöitä tutkittiin osallisuudesta Hamasin terrorihyökkäykseen. Myöhemmin paljastui, että Hamas oli systemaattisesti kontrolloinut järjestöä.

Minusta on erittäin huolestuttavaa, että näinkin räikeät asiat jätetään suomalaisen median toimesta nostamatta esille riittävästi ja, kun esität näitä kysymyksiä niin sinut leimataan fasistiksi, rasistiksi ja ties miksi muuksi.

Minusta on varsin relevanttia kysyä, että mitä yhteistä on äärivasemmistolla, islamisteilla ja äärioikeistolla?

Kaikkia näitä yhdistää väkivaltainen liikehdintä, ideologinen kuplautuminen sekä viha juutalaisia, demokratiaa ja sananvapautta kohtaan.

Jos emme uskalla kysyä näitä kysymyksiä ja luoda asiasta avointa keskustelua niin milloin liian myöhäistä ja “punaisesta kalifaatista” Suomessa tulee tosi?