Meidän turvallisuudestamme on kysymys
Suomen tie Naton-jäseneksi tuntuu etenevän rivakkaa tahtia. Kansanedustajamme ja monet puolueistamme ovat haastavassa tilanteessa ottaessaan kantaa turvallisuuspoliittiseen ratkaisuumme. Päätös sotilasliittoon liittymisestä tai sen ulkopuolelle jäämisestä määrittää pitkälle tulevaisuuteen maamme kohtalon. Siksi on merkittävää mitä nappia kukin tulevassa äänestyksessä painaa.
Hyvää asiassa on, että päätös on meidän suomalaisten omissa käsissä. Venäjän taholta varmasti pyritään vaikuttamaan eri keinoilla tehtävään ratkaisuun, mutta ei millään välty huomaamasta sitä lännen suunnalta tulevaa pelon lietsontaa. Nyt kansalaisilta, ja etenkin päättäjiltä, vaadittaisiin osaavaa lähdekriittistä tarkastelua totuuden löytämiseksi.
”Yhden totuuden” Suomessa on vaikeaa käydä toinen toistamme kunnioittavaa keskustelua tästäkin asiasta. Toisessa valtakunnallisessa iltapäivälehdessä Nato-jäsenyyttä vastustava nimettiin ”änkyräksi”. Tällainen nimittely ja toisen mielipiteen halveksiminen on omiaan lopettamaan kaiken avoimen keskustelun. Asia on hyvin valitettava, koska tasavallan presidenttikin on korostanut asian syvällistä tarkastelua ja kaikkien näkökantojen huomioimista.
Nato ei ole rauhanjärjestö
En ole änkyrä Nato-jäsenyyden vastustaja, mutta mielestäni olisi kuitenkin tärkeää tasapuolisesti tarkastella kaikki mahdolliset vaihtoehdot. On tärkeää muistaa, että Nato ei ole rauhanjärjestö. – Nato on sotilasliitto ja toimii niin kuin sotilasliitot ovat historiassa aina toimineet. Siihen liittyy keskeisesti valmistautuminen mahdolliseen sotaan ja sotilaallinen varustautuminen.
Jos valtiojohtomme mielestä sotilaspoliittinen tilanne ympärillämme on kiristynyt niin voimakkaasti, että se uhkaa kansallista turvallisuuttamme ja edessä on todellisen sodan uhka, on liittoutuminen Natoon varmasti oikea ratkaisu. Samalla saamme kuitenkin varautua hoitamaan aivan uutta, jännittynyttä, tilannetta pitkällä itärajallamme. – Olisiko meillä kuitenkin muitakin vaihtoehtoja?
Risto Pirinen
majuri, res.
Tekstin aiheet:
Kannattaa tarkkaan harkita mikä on suomalaisten kohtalo kun liitymme Venäjään? Ei kai kukaan luule meidän yksin pärjäävän Venäjää vastaan? Jos nato ei kiinnosta niin sitten voitaisiin lakkauttaa puolustusvoimat, miksi tapattaa ihmisiä turhan vuoksi?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
[”Yhden totuuden” Suomessa on vaikeaa käydä toinen toistamme kunnioittavaa keskustelua tästäkin asiasta.]
Näin se ikävä kyllä on. Jos lausuu että ei kannata liittyä NATOon jos haluamme rauhaa, niin heti joku alkaa panettelemaan ”putinistiksi”.
Joillekin vaan ei mene kaaliin että oikeasti meillä onkin kolme vaihtoehtoa eikä vain kaksi:
1) Ollaan itsenäisiä siniristilipun alla (kuten tähänkin asti)
2) Ollaan Pentagonin uhrattavissa oleva shakkisotilas/sotatanner NATOn lipun alla (tai muka niin pitkän, monimutkaisen ja byrokraattisen liittymisprosessin aikana)
3) ”liitymme Venäjään” Venäjän lipun alle
Itse kannatan vaihtoehtoa 1)
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Vaihtoehto 1 ei ole realismia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ei, vaan vaihtoehto 3 ei ole realismia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jos haluaa rauhaa niin voiko Venäjään enää luottaa? Toki rauha tulee kun Venäjä miehittää Suomea
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Täysin samoilla linjoilla blogin kirjoittajan kanssa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Mielestäni kyseessä ei ole ”valmistautuminen sotaan” vaan varautuminen sodan mahdollisuuteen.
Vaihtoehto 1. olemme kokeilleet jo 1939 ja sen jälkeisen ajan aina n. 1990 saakka. Tuona aikana emme koskaan voineet päättää omista asioistamme emmekä edes tuoda julki omia kantojamme ja mielipiteitämme kansainvälisissä asioissa ja osin myös kotimaisissa asioissa. Aina piti ensin keskustella Moskovan kanssa.
Jos tämä oli rauhallisuuden hinta niin paljonko se oli markoissa? Sitä emme koskaan saa tietää. Maa ei joka tapauksessa kehittynyt muiden eurooppalaisten maiden kanssa samaa tahtia.
Vaihtoehto 3. ei edes ole mikään vaihtoehto.
Jäljelle jää siis 2. Onko se Musta Pekka? Vai vaihtoehto, ainoa todellinen, 1:lle ja 2:lle? Uhraammeko itse itsemme vai uhraako Nato meidät?
Mitä jää Natosta jäljelle jos se ”uhraa” yhden tai useamman jäsenvaltionsa?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ei Paasikiven-Kekkosen linjassa kylmän sodan aikana vikaa ollut. Vika oli SDP:n ja muiden punaisten poliitikkojen, jotka itsenäisyyden puolustamisen sijasta olivat rähmällään itään.
Heti kun Neuvostoliitto kaatui ja Suomella oli vihdoinkin mahdollisuus vankempaan itsenäisyyteen, niin SDP ja kumppanit lankesivat taas rähmälleen nyt toiseen suuntaa, Brysseliin. Nyt olemme Brysselin ikeen alla ja kuinka kalliiksi se on tullut?
Asian tulee parannus vasta kun suomalaiset tajuavat olla äänestämättä SDP:tä ja muita rähmällään olevia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Maapallo ei ole mikään rauhan tyyssija, aina täällä on sodittu, ja tullaan sotimaan, tulevaisuudessa jopa enemmän. Kaikki tuo johtuu ruoan ja suhteellisen hyvinvoinnin puutteesta, kuten myös vallanhimo, raaka-aineet, raha ja kateus. Maapallo käy ahtaaksi, hiilidioksidista pyritään muodin mukaan eroon, jotkut ovat onnistuneet luomaan illuusion ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, jossa kateelliset heimopäälliköt Afrikassa selittelevät tulvia parhaansa mukaan hyvinvoivan maailman aiheuttamaksi, jotta saisi oman väen pysymään rauhallisena mutta myös katkerana, ja lisäksi saa kehittyneen maailman maksamaan huonot olosuhteet, jossa väen lisääntynen kiihtyy, vaikka ruoka ja vesi ovat vähissä. Asuinalueet lisääntyvät jo entuudestaan tiedetyille tulva-alueille, alaville maille, jossa tulvat esiintyvät vähintään kerran vuosikymmenessä, ei sääntöjä rakentamiselle, ei ehkäisylle, ei millekään, gebardihattujohtajien linnat tulvimattomilla alueilla.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Yltäkylläisyydessä elelevä maailma voisi olla rauhallinen paikka, mutta aina löytyy puutteita. Harvinaiset maametallit ovat jo syy hyökätä, tuossa kun piilee monopoliasema ja suuret rahat. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat toimenpiteet, kuten sähköautot jne. sisältävät jättimäisiä riskejä, jossa kyse on lähinnä huipputeknologiasta ja sen tarvitsemista harvinaisista alkuaineista. On täyttä ymmärrystä vailla kehittää teknologiaa erittäin harvinaisten ja rajallisten mineraalien varaan, eli pitäisi mennä luonnon varojen ehdoilla tulevaisuuteen. Tuosta esimerkki on mm. kivihiili, jota maailmalla kestää kaivaa ja käyttää vuosisatoja eteen päin, kuten hiilidioksidista voidaan valmistaa kestävästi kaupunki- ja jopa maakaasun vastinetta, aivan puhtaalla tekniikalla, jopa puhtaampaa energiaa, kuin ydinvoima kehittyneiden suodatinsysteemien avulla. Kivihiilen varastointi onnistuu, kestää ulkovarastointia seuraavat vaikka miljoonat vuodet, täysin saasteettomasti.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kiinan korkein hiilidioksidilukema löytyy eteläisestä osasta, jossa pitoisuus 453 ppm, lämpötila kuitenkin vain 17 C astetta. Hiilidioksidilla ei ole mitään tekemistä lämpötilojen kanssa. Suomen turvallisuus alenee sitä myöten, kun pelkäämme hiilidioksidi aiheuttamaa lämpenemistä, jopa enemmän kuin Putinia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Saksalaiset viherkommunistit ovat kauhuissaan, jos maakaasu loppuu, vaikka nykyisellä tekniikalla kivihiilenpoltto korvaa täysin yhtä puhtaana energian tuoton. Maakaasun tuonnin Venäjältä voi lopettaa ja verikaasun unohtaa, kun kivihiili otetaan käyttöön, josta voidaan siis valmistaa sekä nestemäisiä polttoaineita, että maakaasun korvikkeita varsin nopealla aikataululla, mikäli laitteisto on jo ennätetty tuhota viherkommunistien toimesta. Kannattaa muistaa, että kivihiili on yhtä vanhaa fossiilista energiaa, kuin maakaasukin, kyse on polttotekniikoiden puhtaudesta. Suomestakin löytyy vielä toiminnassa olevia kaasukelloja, joista voi käydä ottamassa mallia. Kaupunkikaasu on puhdasta kuin maakaasukin, se on poistunut kotikeittiöistä vasta vuosikymmenien sisällä Helsingissä, kaasuhellat.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, maakaasu loppuu joka tapauksessa jossain vaiheessa, kun kivihiili riittää vuosisadoiksi eteenpäin. Kaupunkikaasu valmistetaan kivihiilestä, josta saadaan raakakaasua, joka poltetaan vesikaasun kanssa, jotta lämpöarvo olisi mahdollisimman hyvä. Kaasulla tehdään sekä kaukolämpöä että sähköä. Menetelmän ylivoimaisesti paras puoli on siinä, että kivihiiltä voidaan varastoida turvallisesti suuria määriä, ja samassa laitoksessa voidaan hyödyntää myös muita jätteitä, jotka voidaan kaasuttaa samaan verkkoon ja energiaksi keskitetysti. Maakaasuun meno oli suuri virhe alun perinkin, ja lisäksi haavoittuva verkosto, joka kannattaisi purkaa mahdollisimman pian.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ei keitiökaasu,vaan suolistokaasu.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti