Tulevaan sote-uudistukseen on ladattu paljon odotuksia ja lupauksia paremmista, nopeammista ja kustannustehokkaammista sote- ja pelastustoimenpalveluista kuntalaisille. Hyvä päätös on se, että kansallisen sote-uudistuksen hankintavastuu säilyy julkisella puolella, jota täydentää yksityinen sektori. 

Tuleva aluevaltuusto päättää sote-asioistasi (sosiaali- ja terveydenhuolto) ja mm. kuinka hyvinvointialueesi vuosibudjetti (vuonna 2023) noin 1.5 miljardia euroa jaetaan oikeudenmukaisesti tietyin perustein. Varsinainen uudistus konkretisoituu sote-yksiköissä, siksi henkilöstön ja asiakkaiden palautteet tulee käsitellä huolella ja hyödyntää kuntalaisten eduksi.

Hoitajana soten ytimestä, kuntalaisena ja aluevaaliehdokkaana näen sote- uudistuksessa paljon mahdollisuuksia parempaan ja toimivampaan soteen, mutta valitettavasti epävakaat harmaat pilvet leijuvat uudistuksen yllä. Näitä soten kipukohtia ovat esim. hoitajapula, verotusoikeus, kela-korvauksen leikkaaminen, palkkojen harmonisointi, yhdenvertaisuus, palveluiden saatavuus, yhtenäinen potilastietojärjestelmä jne.

Yliopistokaupunkina Oululle lankeaa luonnostaan johtava ja vahva rooli hyvinvointialueen kehittäjänä. Itsekeskeinen toimintatapa ei kuitenkaan johda hyviin tuloksiin. On ajateltava laajasti ja oikeudenmukaisesti, sillä toimiva hyvinvointialue tarvitsee isojen kaupunkien, kuntien sekä sote-työntekijöiden yhteistyön ja panoksen. Jopa hyvinvointialueiden rajojen välinen yhteistyö on perusteltua joissakin kuormitustilanteissa.

Hyvinvointialueemme sisältää noin 400 000 kuntalaista ja yli 20 kuntaa, joilla on omat erityispiirteensä ja tarpeensa palvelutarjonnan suhteen. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluita tulee edelleen kehittää voimakkaammin. Kasvava ikääntyvä väestö ja muistisairauksien lisääntyminen iän myötä luo omat paineet tehokkaamman avohoidon puolelle. Tehokas ennaltaehkäiseminen ja perheiden tukeminen ongelmien alussa tuo säästöjä esim. lastensuojelutarpeet vähenevät hyvässä seurannassa. Riittääkö valtion rahoitus ja asiakasmaksut kattamaan kaikki alueen sosiaali-ja terveydenhuollon menot? Mielestäni hyvinvointialueen toimivuudesta pitää silti saada riittävästi kokemusta ennen kuin alueen verotusoikeudesta päätetään tai kela- korvauksia leikataan lisää. Tehdään ensin yksi hanke huolella. 

Toimiva, turvallinen, nopea hoitoketju ontuu, jos hoitajapulaan ei löydy ratkaisua. On epätaloudellista toimintaa, jos sairaalat toimivat supistetulla toiminnalla useita kertoja vuodessa. Hoitajana olen yllättynyt siitä, kuinka hitaasti hallitus reagoi etenevään hoitajapulaan ja kuinka vähäistä julkinen keskustelu on ollut. Ei voida tuudittautua siihen, että ongelma ratkeaa itsestään sote-uudistuksen myötä. Monet tekijät vaikuttavat työpaikan veto- ja pitovoimaan ja työssä jaksamiseen, kuten hyvä johtaminen, perehdytys, työolosuhteet, joustot, paikallinen sopiminen sekä oikea palkkataso työn vaativuuteen nähden. Kun näitä asioita edistetään ja arvostetaan, työurat pitenevät. Ulkomailta tuodut hoitajat eivät ratkaise hoitajapulaa nopeasti, sillä riittävän hyvän kielitason saavuttaminen ja ammattipätevyyden päivittäminen vie aikansa.

Arja Suuronen 

Sairaanhoitaja

Aluevaaliehdokas, ps.

Liitealue