Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaava (PoKe) tulee pian hyväksyttäväksi Espoon valtuustolle. Suunnittelualue koskee jopa puolta Espoon maapinta-alasta. Kaavaselostuksessa kerrotaan, että ”kaavalla luodaan edellytykset väestön kasvulle siten, että mahdollistetaan vähintään 400 000 asukkaan väestö vuoteen 2050 mennessä” – lisäystä nykyiseen asukasmäärään olisi yli kolmannes. Espoo pyrkii näin tarjoamaan hyvät olosuhteet Espoon kiivaalle väestönkasvulle, joka ei tue kuntataloutta, joka tuhoaa luontoa ja edellyttää jätti-investointeja koulu- ja päiväkotiverkostoon sekä katu- ja vesihuoltoverkostoon – erityisesti Histaan ja Mynttilään, joissa ei ole merkittävää asutusta. Kaavaan kuuluvat myös lisäkaistojen rakentaminen Turunväylälle ja uusi raideyhteys.

Miksi Espoo rakennetaan pilalle, vaikka kuntien välisessä muutossa Espoo on kääntynyt muuttotappiokunnaksi? Selityksenä on maahanmuutto. Maailmalla on kurjaa ja Espoo on keidas maailman köyhille ja työttömille. Tämän seurauksena Espoo tulee saamaan nykyisten viiden kaupunkikeskuksen rinnalle lisää kaupunkikeskuksia ja kaupunki hajautuu edelleen. Espoon keskuksen etnisestä segregoitumisesta ollaan huolissaan, mutta sitä aiotaan kasvattaa jopa 10 000:nnella uudella asukkaalla, joka on noin puolet nykyisestä asukasmäärästä.

PoKe:n kaavaselostuksessa todetaan, että asukasmäärän kasvaessa viheralueiden määrä vähenee ja niiden kulutus lisääntyy. Lisäksi selostuksessa kerrotaan, kuinka jyrkkäpiirteiset, upeat kallioalueet ovat vaikeasti rakennettavia, joten niitä täytyy louhia rakennusten, katujen ja raiteiden tieltä. Arvokkaat luontoalueet tulee jättää rauhaan! Myös Espoon ympäristöyhdistys on erittäin huolissaan kaavasta, joka uhkaa kymmeniä metsiä. Etelä-Suomen metsistä vain alle 4% on suojeltuja, mutta Espoossa on toistaiseksi jäljellä poikkeuksellisen paljon lähes luonnontilaisia metsiä.

Niin pitkään kuin heikosti työllistyvän väestön maahanmuuttoa ja Espoon nopeaa väestönkasvua pidetään väistämättömänä kehityksenä, pahoin velkaantuneen ja ruuhkautuvan Espoon luisu jatkuu. Länsiväylässä muuten toimittaja kirjoitti helmikuussa, että Espoon verotulot olisivatkin kasvaneet väestönkasvua nopeammin viime vuonna. Kiitos Hesarille, että tarkensi, mistä tuo johtui: ”Verotulojen kasvu johtuu pääasiassa verotuksen oikaisuun, kuntien hyväksi tehtyyn ansiotulon jako-osuuden oikaisuun ja yhteisövero-osuuksiin. Varsinaiset ansiotulot kehittyivät Espoossa melko samaan tapaan kuin edellisenä vuonna.” Monelle syntyi Länsiväylän kirjoituksesta väärä käsitys, jonka mukaan maahanmuutto näyttäisikin verotulojen kehittymisen kannalta kannattavalta Espoolle. Kuitenkin sama kehitys jatkuu, josta kaupunginjohtaja on kertonut monet kerrat valtuustolle olevansa hyvin huolissaan.