On huolestuttavaa, että sotepalvelujen keskittäminen maakuntamallin mukaisesti maakuntakeskuksiin saattaisi aiheuttaa sen, että syrjäisillä alueilla asuvat ihmiset jäisivät pois lähiterveyspalvelujen piiristä. Palveleeko maakuntamalli syrjässä asuvaa kuntalaista?
Soteuudistus on puhuttanut jo yli 15 vuotta, ja nyt sitä runnotaan läpi valiokunnissa. Tavoitteena on, että uudistus ja lakimuutokset saataisiin voimaan ennen eduskunnan kesätaukoa.
Tulevan soteuudistuksen maakuntamallista esimerkkinä on Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote. Siun soten alueella on ollut ongelmana työntekijöiden uupuminen ja siitä seurannut lääkäripula. 110 lääkärinvirasta on täyttämättä 23 (Lääkärilehti 3.3.). Soteuudistuksessa on huomioitava käytännön kokemukset, ja virheistä on opittava.
Jos uudistus tapahtuu maakuntamallin mukaisesti, Pohjois-Savon maakuntakeskuksen keskipisteenä Kuopiolla olisi tarjota Kuopion yliopistollinen sairaala, joka tuottaa korkeatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut maakunnan alueelle.
Maata uhkaa pula terveydenhuoltohenkilökunnasta. Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen myötä alueelle koulutetaan uusia osaajia. Lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon ammatti- ja aikuisopisto Sakky kouluttavat hoitotyöntekijöitä. On huomattava, että ammattiin valmistuneet nuoret jäävät usein työskentelemään maakunnan alueelle, lähelle opiskelupaikkakuntaansa.
Riittävään hoitajamitoitukseen, hoitohenkilöstön palkkaukseen, työoloihin ja johtamiseen on panostettava, joten henkilöstöön suunnattava rahoituspohja on oltava varma.
Valtion on sitouduttava rahoitukseen, ja rahoituksen alueellisen jakautumisen on oltava tasa-arvoista. Soteuudistuksesta ei saa muovautua kallista ja jäykkää rakennetta, jossa työntekijät eivät voi hyvin.
Vuokko Hämäläinen

kuntavaaliehdokas (ps.) Kuopio